Hyvinvoiva työntekijä

Työterveyteen yleislääkäritasoinen sairaanhoito

Työterveyshuolto jakautuu lakisääteisiin ja vapaaehtoisesti sovittaviin laajennettuihin palveluihin. Tämä jakaa työntekijät niihin, joille kuuluu osana laajennettua työterveyshuoltoa myös sairaudenhoitoa, ja niihin, joilla on vain lakisääteinen työterveyshuolto, johon sitä ei kuulu. Sairaudenhoitopalvelujen piirissä on sitä varmemmin, mitä parempituloinen työntekijä on. Usein myös suurilla työnantajilla työterveyshuoltoon kuuluu myös sairaanhoito. Pienipalkkaisten jääminen ulkopuolelle aiheuttaa kohtuutonta eriarvoisuutta, ja todennäköisesti hidastaa heidän lääkäriin menoansa.

Varhainen reagointi ja hoito työntekijöiden työkykyyn vaikuttaviin oireisiin olisi kaikkien etu, kun koko työvoiman pitäminen työkuntoisena korostuu jo väestörakenteen vanhenemisen vuoksi.  Esimerkiksi varhaisen tukemisen mallit, työhön paluun tukeminen pitkän sairauspoissaolon jälkeen ja korvaava työ integroituvat työterveyshuollon ja työpaikan terveyden ja jaksamisen edistämiseen ja tukemiseen.

Oikeus työterveyslääkärin perustason sairaudenhoitoon olisikin loogista olla kaikkien työntekijöiden saatavilla. Vähintään yleislääkäritasoinen sairaudenhoito pitää saada osaksi työterveyshuoltopalveluja.

Työnantajilla vastuu psykososiaalisesta kuormituksesta

Palvelualojen työntekijöiden kokevat jatkuvasti työtahdin kiristymistä sekä fyysisen ja psyykkisen kuormituksen kasvusta. Jäsenkyselyssä liki 60 prosenttia jäsenistä pelkää työkuorman kasvavan ylivoimaiseksi.

Työpaikat toimivat liian pienillä henkilöstöresursseilla. Tilanne lähti heikkenemään koronan aikana eikä ole siitä kohentunut. Pitkittyneen ylikuormituksen vuoksi liian moni kokee jaksamisensa olevan loppumassa ja työkykynsä olevan vajaa. Työuupumus yleistyy.

Työnantajan velvollisuus on korjata työolot psykososiaalisen kuormituksen poistamiseksi ja työssäjaksamisen parantamiseksi. Työuupumuksen yhteys työoloihin on tunnistettava ja se on diagnosoitava oikein. Työnantajan kuuluu maksaa työehtosopimusten mukaisesti palkkaa sairauden ajalta eikä siihen vaikuta KELA:n linjaukset päivärahasta.

KELA:n taas on syytä muuttaa linjauksiaan niin, että ne ensisijaisesti turvaavat työntekijän toimeentulon sairauden ajalta. Työntekijän ei pitäisi joutua maksajaksi, kun työnantaja laiminlyö työoloista huolehtimisen.

Mielenterveyttä tuetaan työssä

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvaneet vahvasti koko 2000 luvun ja ovat nyt yleisin syy alkaviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet huolestuttavasti.  Työ vahvistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia, kun toimintakulttuuri työpaikalla on terve. Nuorten huoliin työn kuormittavuudesta ja toimeentulon ennakoimattomuudesta täytyy vastata. Kenenkään ei myöskään pidä joutua kohtaamaan epäasiallisuuksia työelämässä.

Tavoitteenamme on työntekijöiden mielenterveyden tukeminen kiinnittämällä huomio työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyyn ja erityisesti työnantajan velvollisuuteen suojella nuoria työntekijöitä epäasialliselta kohtelulta ja seksuaaliselta häirinnältä.

Työterveyshuollon roolia edistävässä ja ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä tulee vahvistaa ja liittää mielenterveyden tukeminen lakisääteisiin työterveyspalveluihin.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sujuu

Työelämässä on meneillään työntekijöiden kannalta myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi joustavuus työjärjestelyissä lisääntyy, mutta palvelualoilla nämä muutokset eivät näy. Etätyö ei ole palveluammateissa mahdollista, työtä tehdään vuoroissa ja myös yöllä. Töissä palvelualoilla selvityksen mukaan (2023) aiempaa useampi ilmoitti joutuneensa joustamaan työajoissa esihenkilön tai työtehtävien niin vaatiessa.

Vaikutusmahdollisuudet työaikojen pituuksiin ja sijoitteluihin eivät ole kasvaneet toivotussa tahdissa, vaikka tiedetään, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa korreloi tutkitusti terveyteen ja hyvinvointiin.

Pam puolustaa työntekijöiden oikeutta viettää vapaata työhön liittyvän viestittelyn häiritsemättä.

Vastentahtoinen osa-aikaisuus palvelualoilla on yleistä ja johtaa monen kohdalla heikkoon toimeentuloon, jota yritetään parantaa haalimalla lisätöitä.

Digitaaliset järjestelmät ovat mahdollistaneet lisätyövuorojen tarjoamisen ja hyväksymisen mobiilisti, mutta on samalla johtanut mobiililaitteen jatkuvaan tarkkailuun silloinkin, kun työntekijän tulisi olla vapaalla.

Työhön sidonnaisuutta vapaa-ajalla lisää myös työvuorojen ulkopuolella käyttöön otetut viestiryhmät, joissa töitä seurataan, ohjataan ja suunnitellaan. Työkuormituksen ollessa kasvussa olisi tärkeää huolehtia työntekijöiden palautumisesta mahdollistamalla työstä irrottautuminen.

Myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt aloitteen direktiiviksi, joka antaisi työntekijöille oikeuden sulkea työpuhelin ja sähköposti vapaa-ajalla ilman, että tavoittamattomissa olemisesta seuraa hankaluuksia.

Kysyttävää? Ole yhteydessä asiantuntijaamme.