Työhaastattelun pelisäännöt – saako työnantaja kysyä mitä vain?

Mitä tietoja työnantaja saa työnhakijasta hankkia?

Pääsääntöisesti työnantajan tulee saada kaikki henkilötiedot työnhakuprosesissa työnhakijalta itseltään. Työnantaja voikin pyytää hakijaa toimittamaan erilaisia todistuksia. Ilman työnhakijan suostumusta työnantaja ei saa kerätä tietoja – suostumus tarvitaan myös tietoverkosta, eli esimerkiksi internetistä hakukoneen avulla ”googlaamalla” kerättyyn tietoon.

Sama ohje koskee myös henkilötietojen kysymistä suosittelijoilta ja entisiltä työnantajilta. Jos työnhakija on antanut suostumuksensa tietojen hankkimiseen, työnantajan tulisi kertoa, milloin tietoa hankitaan.

Työnantajalla on kuitenkin oikeus hankkia henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. Näitä tietoja voidaan hankkia ilman työntekijän suostumusta vain tiukoilla kriteereillä, eli kun työtehtävä tai työskentelypaikka antaa siihen aiheen ja perustelun. Tietojen hankkimisesta on ilmoitettava työntekijälle etukäteen. Luottotiedot työnantaja saa hankkia vain henkilöstä, joka on valittu työtehtävään.

Palvelualoilla tällaisia tiukemman kriteerin täyttäviä työtehtäviä ovat lähinnä arvokuljetuksiin liittyvät tehtävät, vartijan tehtävät sekä ilman valvontaa yksityiskodeissa tapahtuvat siivous- ja kodinhoitotehtävät. Palvelualoilla lähinnä vain lentoasemat ovat sellaisia työskentelypaikkoja, joissa voidaan vaatia poliisin laatima turvallisuusselvitys.

Saako työnantaja kysyä haastattelussa mitä vaan?

Haastattelussa työnhakijan kannattaa kuunnella kysymykset tarkasti ja miettiä vastauksia rauhassa. Kannattaa olla rehellinen mutta myös miettiä, miten kysymyksiin vastaa, ja kannattaako jotain jättää kertomatta. On nimittäin tiettyjä asioita, joita työnantajalla ei ole pääsäännön mukaan lupaa työhaastattelussa kysyä. Tuolloin voi jättää vastaamatta kysymykseen tai vastata siihen puutteellisesti.

Tasa-arvovaltuutettu on lausunnossaan todennut, että vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvien seikkojen kysyminen työhönoton yhteydessä on tasa-arvolain vastaista.

Kiellettyjä ovat siis

• perhesuhteiden tai siviilisäädyn kysyminen
• kysymykset raskaudesta
• kysymykset suunnitelmista hankkia lapsia
• kysymykset lasten lukumäärästä
• kysymykset lastenhoidon järjestämisestä.

Kysymistä ei voi oikeuttaa myöskään sillä, että vastaaminen on vapaaehtoista.

Laissa säädetään, että työnantaja saa käsitellä työhönotossa vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantajan oikeutta kerätä henkilötietoja kysymällä niitä työhaastattelussa on tarkasteltava haettavan työtehtävän näkökulmasta. Tarpeellisia ovat lähinnä sellaiset tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään. Lisäksi tarpeellisia ovat terveydentilatiedot, joilla on välittömästi merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta. Lain mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes hakijan omalla suostumuksella.

Onko kaikkeen pakko vastata?

Hakija voi periaatteessa jättää vastaamatta sellaiseen kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannalta tarpeellinen.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi kysymykset

• asepalveluksen suorittamisesta tai suorittamatta jättämisestä
• uskonnosta
• seksuaalisesta suuntautumisesta
• alkoholin käytöstä
• poliittisesta vakaumuksesta
• jotka liittyvät perheeseen tai muihin henkilöihin.

Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan suhtautunut pidättyväisesti myös ”mitä odotat elämältä”- sekä ”kerro omasta taustasi, perheestäsi ja harrastuksistasi” -tyylisiin kysymyksiin. Kyseiset kysymykset ja niiden avulla saadut tiedot eivät yleensä ole perusteltuja ja tarpeellisia työhönoton yhteydessä tai työsuhteen kannalta.

Käytännössä tilanne on kuitenkin usein sellainen, että vastaamatta jättäminen voi vaarantaa mahdollisuuden työpaikan saamiseen. Hakija voi kuitenkin tarpeellisuusvaatimuksen turvin antaa puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen kysymykseen, joka ei liity välittömästi työsuhteeseen. Lain perusteluiden mukaan puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen antaminen ei saa johtaa hakijan kannalta kielteisiin seuraamuksiin.

Myöskään huumetestiin suostumista ei saa kysyä, eikä sinun ole pakko antaa siitä todistusta. Työnantaja voi kuitenkin työhönottoharkinnassa jättää hakijan huomioimatta, joka ei toimita todistusta työnantajalle – etenkin, jos laissa säädetyt edellytykset huumetestin vaatimisesta täyttyvät.

Hyödyllisiä linkkejä

• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004
• Hallituksen esitys laiksi yksityiseen suojasa työelämässä HE 75/2000
• Tasa-arvovaltuutetun lausunto: Työhaastattelussa ei saa kysyä raskaudesta… TAS/370/2010

Lue myös

• PAMin urapalvelut – tukea työllistymiseen
• Huumetesti ennen työsuhteen alkua tai sen aikana