Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Hallitusohjelma nakertaa työntekijän turvaa
Artikkelit

04.07.2023 11:30

Hallitusohjelma nakertaa työntekijän turvaa

Petteri Orpon hallituksen tuore hallitusohjelma on herättänyt tyrmistystä ammattiyhdistysliikkeessä. Ohjelman kirjaukset heikentäisivät toteutuessaan työntekijöiden turvaa monin tavoin.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan ohjelman työelämäkirjaukset saavat kysymään, tietääkö hallitus, mitä se on tekemässä.

– Ohjelmaan kirjatut tavoitteet ja käytännön keinot ovat monin kohdin ristiriidassa keskenään. Vielä on aikaa miettiä. Mikään ei ole kiveen hakattu ennen kuin se on lakitekstiksi viety, Rönni-Sällinen kuitenkin tähdentää.

Puheenjohtaja nostaa tikun nokkaan joitakin hallituksen suunnittelemia muutoksia.

Irtisanomissuojaan heikennys

Hallituksen kaavailemaa irtisanomissuojan heikennystä puheenjohtaja kuvailee valtavaksi muutokseksi. Kun nyt työntekijän voi irtisanoa asiallisen ja painavan syyn perusteella. Riittäisi jatkossa pelkkä asiallinen peruste.

– Tämä merkitsisi sitä, että työntekijät olisivat irtisanomissuojan suhteen ikuisella koeajalla. Käytännössä irtisanomisensa riitauttavan työntekijän pitäisi osoittaa, että irtisanomisen peruste on ollut epäasiallinen, esimerkiksi syrjintä, Rönni-Sällinen pohtii.

Ajan mittaan tuomioistuimien tekemät päätökset eli oikeuskäytäntö näyttäisi, mikä on asiallinen syy.

Entistä nopeammin lomautetuksi

Myös hallituksen ajama lomautusilmoitusajan lyhennys heikentäisi työsuhdeturvaa. Nyt ilmoitusaika on 14 päivää, tulevaisuudessa se olisi vain 7 päivää.

– Poikkeustilanteessa koronan aikana työmarkkinajärjestöt sopivat ilmoitusajan lyhentämisestä määräajaksi. Vastineena oli se, että karenssi poistui ja lomautettu pääsi aiempaa nopeammin työttömyysturvan piiriin. Nyt sellaista vastaantuloa ei ole, päinvastoin karenssipäivät ovat lisääntymässä, Rönni-Sällinen huomauttaa.

Takaisinottovelvollisuus pois pieniltä yrityksiltä

Ohjelman mukaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja organisaatioilta poistuisi työsopimuslakiin perustuva takaisinottovelvollisuus. Vanhaa työntekijää ei enää tarvitsisi ottaa uudestaan palkkalistoille samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, vaikka yrityksen taloudellinen tilanne kohenisi nopeasti irtisanomisen jälkeen.

– Velvoitteen poistaminen tarjoaisi keinon kiertää irtisanomisperusteita myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuvissa irtisanomisissa.

Määräaikaisuudelle ei tarvitsisi perustetta

Nykyisin määräaikaiselle työsuhteelle pitää olla jokin peruste. Tulevaisuudessa perustetta ei enää tarvitsisi, jos hallituksen tahto käy toteen. Ohjelman mukaan määräaikaisia työsuhteita ei kuitenkaan saisi ketjuttaa.

– Miten ketjutus käytännössä estettäisiin? Ainahan työnantaja voisi ilmeisesti ottaa määräaikaisen työsuhteen päättyessä tilalle toisen määräaikaisen työntekijän, Rönni-Sällinen pohtii.

Työperäisen hyväksikäytön uhrien asema heikkenee?

– Edellinen hallitus paransi työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa, nyt suunta on päinvastainen, Rönni-Sällinen sanoo.

Ohjelman mukaan työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa olevan pitäisi poistua maasta, jos hän on joutunut työttömäksi eikä ole löytänyt kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä.

– Muutos lisäisi työntekijöiden riippuvuutta työnantajasta. Maasta poistumisen uhka saattaa olla niin suuri kynnys, että työntekijä ei jätä työpaikkaansa, vaikka työnantaja kohtelisi häntä huonosti.

Aikuiskoulutustuki poistunee

Aikuiskoulutustuen poistoa PAMin puheenjohtaja pitää käsittämättömänä. Suomen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut elinikäinen oppiminen ja osaamisen kartuttaminen myös työuran aikana.

– Koulutus on ollut keino pitää huolta omasta työmarkkinakelpoisuudesta. Sen turvin on voinut vaihtaa alaa työvoimapula-aloille, jos oman alan työt ovat vähissä. Tällainen muutos, ei edistäisi pitkällä aikavälillä työllisyyden kasvua.

Avainsanat:

lainsäädäntö politiikka toimeentulo työsuhde

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku