Työvaatteet ja työkengät palvelualoilla

Tälle sivulle on koottu, mitä työehtosopimuksiin on kirjattu työvaatteista. Yleensä työkenkiä ei työehtosopimuksissa erikseen mainita. Alla kuitenkin tietoa, mitä turvallisuusasioita liittyy työkenkiin.

Työasut PAMin työehtosopimuksissa

Työasuista on PAMin työehtosopimuksissa on sovittu seuraavasti:

Kaupan työehtosopimus

• Myyjät: työnantaja hankkii vakinaiselle myyjälle käyttökelpoisen työasun.
• Varastotyöntekijät: työnantaja hankkii vakinaiselle varastotyöntekijälle suoja- tai työpuvun ja työkäsineet.
• Huolto ja liikenneasemat työntekijät: työnantaja hankkii huoltoasentajalle, autonpesijälle ja alustasuojaajalle suojavaatteet ja -jalkineet.
• Somistajat: työnantaja hankkii vakinaiselle somistajalle käyttökelpoisen työasun.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus

Työnantaja kustantaa työntekijöilleen työpuvun ja antaa työntekijälle käytettäväksi työvälineet ja työaineet.

Maravan työehtosopimus

Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa työntekijän työkäyttöön:

• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut
• työpuvut, jos työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.

Vartioinnin työehtosopimus

Työnantaja hankkii sisäministeriön määräysten mukaisen vartijan asun. Muutkin tehtävän edellyttämät asusteet tai varusteet kustantaa työnantaja, lukuun ottamatta koiraa.

Työkengät

Kun työkenkien (turvakenkien) käyttö on tarpeen tapaturmariskin vuoksi, ne katsotaan turvavälineeksi. Työnantajan tulee kustantaa turvavälineet kokonaan. Työnantajalla on myös oikeus vaatia työntekijältä turvavälineiden käyttöä.

Tapaturmariskin arviointi on työnantajan vastuulla. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta arvioida riskin suuruutta, siihen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden pätevyys on varmistettava. (Työturvallisuuslaki 10§.) Helpoin tarjolla oleva ulkopuolinen asiantuntija on usein työterveyshuolto. Se arvioi työpaikkaselvityksessä joka tapauksessa sitä, onko esimerkiksi turvakenkien käytölle tarvetta.

Työpaikkaselvityksessä voi olla maininta hyvistä ergonomisista jalkineista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Yleensä selvityksessä mainitaan selkeästi, onko kyseessä suositus, jonka avulla parannetaan paljon seisaaltaan työskentelevien työssä jaksamista, vai onko kyseessä työnantajaa velvoittava hankinta tapaturmien torjumiseksi.

Yleensä aloilla, joilla on paljon tapaturmia, työnantajat huolehtivat hyvin varusteista, muun muassa turvakenkien hankinnoista. Työnantajan saa suuret sanktiot, jos tapaturmatilanteessa huomataan, että työnantaja on laiminlyönyt velvollisuutensa.

Turvakenkien kuten muidenkin turvavälineiden pitää olla käyttäjälleen sopivat. Niinpä on hyvin epätodennäköistä, että sama turvakenkämalli sopisi kaikille.

Työnantaja voi tietenkin kustantaa työntekijälle työkengät silloinkin, kun ne eivät ole välttämättömät tapaturmariskin kannalta. Silloin työnantaja voi tukea hankintaa vain osalla kenkien koko hinnasta. Työnantaja ei voi kuitenkaan vaatia työntekijää hankkimaan kenkiä ja maksamaan niistä omaa osuuttaan.

Lue myös

• Vaarojen tunnistaminen ja riskinarviointi