Etusivu » Työelämäopas » Työsuojelu ja työturvallisuus » Työympäristö » Väkivallan uhka Viimeksi päivitetty: 28.06.2023 Väkivallan uhka – väkivaltatilanteisiin pitää varautua Monissa palvelualojen työtehtävissä on riski joutua väkivallan kohteeksi. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että työtä voi tehdä mahdollisimman turvallisesti. Työsuojelu ja työturvallisuus Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Työhyvinvointi Työsuojelu työpaikalla Työympäristö Yksintyöskentely Väkivallan uhka Vaarojen tunnistaminen Työvaatteet ja työkengät Työtuoli Työskentelylämpötilat Sisäilma Melu Ergonomia Työtapaturmat Yhdenvertaisuus työpaikalla Vaikka asiakkaiden aiheuttamia väkivaltatilanteita on vaikea estää kokonaan, voidaan niihin kuitenkin varautua niin, että niistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Väkivallan uhka on otettava huomioon jo silloin, kun työtehtäviä ja työympäristöä suunnitellaan. Koko henkilöstö on koulutettava väkivaltatilanteiden hallintaan. Turvallisuusohjeiden tulee olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Ne pitää laatia yhteistyössä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Työnantajan velvollisuus on järjestää työtavat ja työtilat mahdollisimman turvallisiksi antaa menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalta järjestää mahdollisuus hälyttää apua (muu kuin työntekijän oma puhelin) järjestää mahdollisuus jälkihoitoon laatia turvallisuusohjeet kaikkien saataville, mm. hätänumerot. Perehdytyksestä on huolehdittava aina, kun työpaikalla aloittaa uusi työntekijä. Tästä ei voi tehdä poikkeusta, vaikka työsuhde olisi lyhytkestoinen. Omaa turvallisuutta ei pidä vaarantaa Jokaiselle työntekijälle tulisi olla selvää, ettei omaa turvallisuutta saa vaarantaa, vaikka kyseessä olisikin työnantajan omaisuuden varjelu. Ryöstäjiä ei kannata vastustaa eikä näpistelijöitä juosta kiinni kaupan ulkopuolella. Näpistelyn torjuntaan tulee olla tarkat ohjeet, eikä kiinniottoa saa edellyttää esimerkiksi yksin työskennellessä, jos väkivallan uhka on merkittävä. Väkivallan uhan arviointi on työnantajan tehtävä Työnantajalla on velvollisuus arvioida työpaikan turvallisuusvaarat ja tehdä suojaus- ja korjaustoimia. Väkivallan uhan määrää on hankala mitata ja siksi väkivallan uhan arviointi jää helposti tekemättä. Suojaustoimien tulisi kuitenkin perustua tilannearvioon, joka huomioi varsinaisten tilanteiden lisäksi myös henkilöstön kokemukset. Kuinka väkivallan riskiä tulisi arvioida? Työnantajalla on useita tapoja kerätä tietoa työpaikan vaaroista ja riskien suuruudesta. Tehokkaimpia välineitä on seurata läheltä piti -tilanteita. Jos läheltä piti -tilanteiden määrä kasvaa, eivät varautumiskeinot ole riittäviä, ja niitä on parannettava. Seurannan pitää olla sopivan helppoa, jotta työntekijät pystyvät kirjaamaan ylös sattuneita tilanteita ja ilmoittamaan niistä mahdollisimman helposti. Seurannan voi tehdä yksinkertaisimmillaan vaikkapa ruutuvihkoon. Läheltä piti -tilanteiden lisäksi on hyvä seurata työpaikan lähiympäristön tapahtumia. Onko alue rauhallinen vai rauhaton, ja mihin kellonaikoihin tai viikonpäivinä häiriöitä sattuu? Tietoa voi saada poliisiviranomaiseltakin, mutta myös seuraamalla paikallismedioita ja vaihtamalla kuulumisia naapuruston muiden palvelualan yrittäjien kanssa. Väkivalta kuormittaa pelkkänä uhkanakin Väkivallan uhkaa arvioidessa ei saa unohtaa uhan aiheuttamia henkistä kuormitusta. Tutkimusten mukaan työntekijät pelkäävät väkivaltaa silloinkin, kun omalle kohdalle ei ole sattunut väkivaltatilannetta. Jopa työpaikassa, jossa ei mitään kovin vakavaa väkivaltaista häiriötä ole sattunut, voivat muualla sattuneet tapahtumat aiheuttaa pelkoa. Kun tiedetään, että omassa työpaikassa tai sen lähellä olevissa työpaikoissa on sattunut häiriötilanteita, se voi aiheuttaa turvattomuutta. On tärkeää, että työntekijät voivat tuoda esiin pelon kokemuksiaan. Työntekijöiden turvallisuuden tunnetta lisää se, että työnantaja ottaa turvallisuuden hallinnan tosissaan, että on selkeät ohjeet ja asiaa on harjoiteltu. Työntekijöiden hyvinvointia voi mitata esimerkiksi työterveyshuollon työolokyselyillä. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua lyhyellä aikataululla ja on tärkeää, että työntekijät tuntevat voivansa koska tahansa tuoda esille kokemuksensa. Mitä pitäisi tehdä, jos väkivallan riski todetaan vähäistä suuremmaksi? Yhtä pätevää ohjetta, joka sopii kaikille työpaikoille ei voi laatia. On määriteltävä tehtävät, ajankohdat ja tilanteet, joissa väkivallan uhka esiintyy ja ratkaistava työpaikkakohtaisesti, mitkä ovat tehokkaimmat keinot. Joissakin paikoissa on tarpeen satsata paikalla olevaan vartiointiin tai vähentää tai välttää yksintyöskentelyä. Toisissa voi riittää esimerkiksi valaistuksen lisääminen, ikkunateippausten poistaminen ja menettelytapojen kertaaminen. Kaikki tilannearviot eivät voi johtaa esimerkiksi velvoitteeseen hankkia teknistä turvalaitteistoa, mutta kaikki eivät voi myöskään päätyä sen tarpeettomuuteen. Käytettävistä torjuntakeinoista tulee sopia työpaikalla työsuojelun yhteistoimintamenettelyin. Useammin kuin kerran ryöstetyssä liikkeessä on kohtuullista odottaa jo selkeää panosta turvallisuuden kasvattamiseen. Yksintyöskentely Yksintyöskentelyyn tarvitaan usein tarkennettuja ohjeita ja järjestelyjä. Erityisesti korostuu se, että avun hälyttämisen tulisi tapahtua huomaamattomasti. Yksintyöskentelyn vaikutus väkivallan uhkaan ei ole yksiselitteinen, mutta yksin koettu väkivaltatilanne yleensä vaikuttaa vahvemmin uhriin, kuin yhdessä työkaverin kanssa koettu. Lue lisää yksintyöskentelystä Jälkihoito Työntekijän ennakkotieto väkivallan uhasta edistää palautumista ikävän tilanteen aiheuttamasta henkisestä kolhusta. Eniten haittaa kokevat ne, jotka tulevat täysin yllätetyiksi. Väkivaltatilanteeseen joutunut työntekijä saattaa vähätellä tapahtuman itselleen aiheuttamia reaktioita. Ohjaus jälkihoitoon tulee olla riittävän jämäkkää, jotta apu ei jäisi hakematta. Välitön jälkipuinti esimerkiksi työterveyshoidossa edesauttaa tilanteesta selviytymistä ilman vakavampia jälkiseuraamuksia. Käsittelemättä jätetyt tilanteet voivat aiheuttaa pysyviä pelkotiloja, jotka haittaavat työskentelyä ja lopulta alentavat työkykyä. Työehtosopimuksissa on kirjauksia väkivallan uhkasta Osa työehtosopimuksissa sisältää kirjauksia väkivallan uhkasta. Tutustu alakohtaisiin määräyksiin työehtosopimuksissa: Kaupan ala Kiinteistöpalveluala Matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalveluala. Hyödyllisiä linkkejä Työsuojeluhallinto – Väkivallan uhka Työturvallisuuskeskus – Väkivalta pois työpaikalta -opas PAMin kysely jäsenilleen 2020: Seksuaalinen häirintä ja väkivallan uhka Lue myös Vaarojen tunnistaminen ja riskinarviointi Työtapaturmat – mitä pitää tietää? Yksintyöskentelyn palvelualoilla
