Hyppää sisältöön
Viimeksi päivitetty: 28.06.2023

Työtuolien käyttö työpaikoilla

Työnantajalla on vastuu työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä ja sen myötä vastuu myös asianmukaisista istuimista. Työnantaja ei voi yksipuolisesti kieltää työtuolien käyttöä ilman työhön liittyvää syytä.

Työpaikalla on oltava työntekijöiden käytettävissä istuimia, mutta ainakin joillakin kaupan alan työpaikoilla, kuten itsepalvelukassoilla, istuinten käyttö on kielletty.

Työnantaja ei voi asettaa tilojen ulkonäköä tai paikan imagoa työsuojelutarpeiden edelle.

Työnantajalla on vastuu terveydestä ja turvallisuudesta

Työnantajan on lain mukaan huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä ja työpaikalla. Tavoite on estää vaaratilanteet ja muut työstä työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle mahdollisesti aiheutuvat haitat. Jos haittoja ei ole mahdollista kokonaan estää, pitää valita menetelmät ja toimintatavat, joilla niitä voidaan vähentää mahdollisimman paljon.

Työnantajan on siis selvitettävä ja arvioitava työn vaarat ja kuormitustekijät. Tässä sen on käytettävä pätevää asiantuntemusta. Terveellisten työasentojen ja ergonomian asiantuntija on työterveyshuollon asiantuntija, esimerkiksi työfysioterapeutti.

(Työturvallisuuslaki 738/2002, 8 ja 10§)

Lainsäädännön mukaan työpaikalla on oltava työntekijöiden käytettävissä tarkoituksenmukaisia istuimia, jos työn tekeminen onnistuu istualtaan. Jos työtä ei voi tehdä istualtaan, työntekijöillä on silloinkin oltava käytössään istuimia levähtämistä varten.

(Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, 3 §)

Tuolien käyttöä ei voi yksipuolisesti kieltää

Viime aikoina on puhuttu paljon jatkuvan istumatyön vaaroista. Uusien tutkimusten mukaan vaaroja liittyy myös paikallaan tehtävään seisomatyöhön. Siksi terveyden kannalta on yleensä ihanteellisinta, jos työasentoja voi päivän mittaan vaihdella.

Tuolien tarvetta työpaikalla pitää arvioida sen perusteella, miten ne vaikuttavat työntekijöiden työkykyyn nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa, että on otettava huomioon myös esimerkiksi mahdolliset ajan myötä niveliin syntyvät kulumat. Myös työntekijöiden yksilölliset erot on huomioitava.

Tuolien käytön kieltäminen kokonaan ei ole paras mahdollinen ratkaisu ergonomiaongelmiin. Niiden kieltäminen ei ole hyvä myöskään ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Työnantaja ei voi myöskään asettaa tilojen ulkonäköä tai paikan imagoa työsuojelutarpeiden edelle.

Markkinoilla on nykyään runsaasti hyviä ergonomisia tuolimalleja, jotka soveltuvat ahtaisiinkin paikkoihin tai työhön, jossa tarvitaan nopeaa liikkeellelähtöä. Työnantajalla on lakiin perustuva huolehtimisvelvoite. Se ei toteudu, jos työntekijä joutuu seisomaan koko työvuoron käytännössä paikoillaan, vaikka työn tekeminen ei vaadi sitä. Tilannetta ei muuta, jos työvuoron pituus lyhennetään esimerkiksi neljään tuntiin.

Muutokset on käsiteltävä yhteistoiminnassa

Lain mukaan muun muassa työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niiden muutokset pitää käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa eli työsuojelutoimikunnassa. Tuolien käyttö tai niiden kieltäminen on kiistatta työntekijän terveyteen vaikuttava asia eikä työnantaja voi päättää asiasta yksinään.

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, 26§ 1 mom)

Mitä tehdä, jos työnantaja kieltää työtuolit?

  • Ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. Työsuojeluvaltuutetun pitää olla valittu kaikissa työpaikoissa, joissa on säännöllisesti yli 10 työntekijää.
  • Työsuojeluvaltuutetun on vaadittava, että asia käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
  • Kun asiaa käsitellään työsuojelutoimikunnassa, paikalla on oltava pätevä asiantuntija, esimerkiksi työterveyshuollon fysioterapeutti.
  • Ellei asia ratkea, ole yhteydessä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Pyydä, että sieltä tehtäisiin työsuojelutarkastus, jossa asiaa käsiteltäisiin.

Lue myös

Haku