Etusivu » Työelämäopas » Työsuojelu ja työturvallisuus » Työympäristö » Ergonomia Viimeksi päivitetty: 27.06.2023 Ergonomiasta on säädetty työturvallisuuslaissa Ergonomian tavoitteena on, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta tai tapaturman vaaraa. Työsuojelu ja työturvallisuus Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Työhyvinvointi Työsuojelu työpaikalla Työympäristö Yksintyöskentely Väkivallan uhka Vaarojen tunnistaminen Työvaatteet ja työkengät Työtuoli Työskentelylämpötilat Sisäilma Melu Ergonomia Työtapaturmat Yhdenvertaisuus työpaikalla Ergonomia-sana tulee kreikan kielen sanoista ergo = työ ja nomos = luonnonlait. Ergonomia tarkoittaa työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittämistä ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja huolehtii, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Työn luonne ja työntekijän edellytykset on otettava huomioon. Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluu esimerkiksi koneita, työkaluja, laitteita, kalusteita, laitteistoja ja muita tarvikkeita. Ergonomian tavoite on, että työ ei aiheuta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta. Tuki- ja liikuntaelinten liiallista kuormitusta voivat aiheuttaa toistotyö, yksipuoliset työliikkeet, raskaat nostot, huonot työasennot ja työliikkeet. Nuoria koskevat tiukemmat säännöt Nuoret (alle 18-vuotiaat) eivät saa tehdä ruumiillista liikarasitusta aiheuttavaa työtä. Työministeriö on laatinut Finlexistä löytyvän esimerkkilistan nuorille sopivista kevyistä töistä. Käsin tehtävät nostot Käsin tehtävissä nostoissa ja siirroissa tapahtuu paljon tapaturmia: selän venähdyksiä, taakasta saatuja viiltohaavoja, käsien ja jalkojen jäämistä puristuksiin ja taakan putoamista varpaille.Nostoja ja taakan siirtoja tehdään palvelualoilla hyvin erilaisissa tilanteissa. Kaupassa hyllytetään välillä kumarassa ja välillä kurkottaen korkealle. Siivous- ja kiinteistönhuollossa siirretään työvälineitä, laitteita ja jätesäkkejä, ja vartioinnissa kannatellaan välillä ihmisiä.Nostotyön suuri fyysinen kuormitus, erityisesti lihasvoiman tarve, edellyttää nostotyötä tekeviltä myös omaehtoista huolenpitoa omasta kunnostaan. Työnantaja vastaa työhön sisältyvien nostojen turvallisuudesta Lainsäädäntö määrittelee yleiset periaatteet ja toimintamallit nostotöihin liittyvien vaarojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, mutta ei anna nostettavalle taakan painolle raja-arvoja. Tutkimuksiin perustuvat suositukset painottavat sitä, että nostotilanne on arvioitava kokonaisuutena, taakan paino on vain yksi osatekijä.Jos työssä esiintyy käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja, eikä niitä voida korvata esimerkiksi mekaanisilla laitteilla, työnantajan on vaarojen vähentämiseksi annettava työntekijöille nosto- ja siirtoapuvälineitä, niin että taakan ja työympäristön erityispiirteet, tarvittava fyysinen ponnistus ja koko työtoiminnan asettamat vaatimukset huomioidaan järjestettävä työpisteet niin, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia, esimerkiksi tilaa on riittävästi eikä työn suorituspaikkojen sijoittelu aiheuta kiertoja nostettaessa huolehdittava riittävästä nosto-opetuksesta ja ohjauksesta taakkoja käsitteleville työntekijöille ja annettava noston turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot.Nostoapuvälineitä on saatavissa monenlaisiin töihin. Niiden hankinta tulee tehdä yhdessä välineitä käyttävien työntekijöiden kanssa. Työntekijät on velvoitettava myös käyttämään niitä. Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Toistotyö Toistotyö on työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä sormien, käsien tai käsivarsien liikkeitä jatkuvasti. Toistotyötä voi esiintyä palvelualoilla esimerkiksi kaupassa kassatyössä ja hyllytyksessä, siivoojilla mopin käsittelyssä ja tarjoilijoilla tarjotinta kannateltaessa. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja. Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyöpisteen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työtuolin, työtason, näppäimistön ja näyttöruudun asento tulee olla helposti säädettävissä. Myös työtilan valaistusolosuhteet on huomioitava.Jos työntekijän tavanomaiset silmälasit eivät sovi näyttöpäätetyöhön, työnantajan on hankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityiset näyttöpäätelasit. (Työturvallisuuslaki 26§). Työturvallisuuslaki Tutustu Työturvallisuuslakiin. Hyödyllisiä linkkejä: Sosiaali- ja terveysministeriö – Käsin tehtävät nostot ja siirrot -opas Työturvallisuuskeskus – Nostojen ergonomia -animaatiot Työturvallisuuskeskus – Fyysinen kuormitus -sivusto Työturvallisuuskeskus – Apteekin työympäristö ja ergonomia -opas