Työterveyshuolto – työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen työterveyshuolto. Myös kesätyöntekijälle tulee tarjota samanlaiset ennalta ehkäisevät palvelut kuin muullekin henkilöstölle.

Halutessaan työnantaja voi laajentaa lakisääteistä työterveyshuoltoaan tarjoamalla työntekijöille lisäksi sairaanhoitoa ja muita terveydenhuoltopalveluja kuten esimerkiksi hammashoitoa. Verottomien terveyspalvelujen tarjoaminen edellyttää, että maksuton etuus on kaikkien työntekijöiden ja henkilöstöryhmien käytettävissä samantasoisena.

Lakisääteisen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon tarkoituksena on

• ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia
• edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä
• edistää työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
• kehittää työyhteisön toimintaa.

Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Työterveyshuollon toteutuminen ja kustannukset käydään vuosittain läpi yhteistoiminnassa. Työnantaja ja työntekijöiden edustaja allekirjoittavat yhdessä Kela-korvaushakemuksen. 

Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut eri tavoin

Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut ja sairaanhoitopalvelut itse tai hankkia ne joko kunnalliselta terveyskeskukselta tai yksityiseltä terveyspalvelujen tuottajalta.

Työpaikalla tulee olla nähtävillä tiedot

• työterveyshuollon palveluntarjoajasta
• työterveyshuollon toimipaikasta ja palvelun sisällöstä
• työterveyshoitajan ja -lääkärin nimi
• jäljennös työterveyshuollon viimeisimmästä työpaikkaselvityksestä.

Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus koskee myös vuokratyöntekijän työnantajaa. Käyttäjä-yrityksen ja vuokratyöyrityksen työterveyshuoltojen on tehtävä riittävästi yhteistyötä, että työntekijän kulloisetkin työskentelyolosuhteet voidaan huomioida työterveyspalveluissa. 

Työnantaja ja työntekijät suunnittelevat työterveyshuollon yhdessä

Työterveyshuollon suunnittelu ja valmistelu tapahtuu yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työnantajan on annettava työntekijöiden edustajille käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot riittävän ajoissa.

Joka vuosi työsuojelutoimikunnassa, tai jollei sellaista ole, työsuojeluvaltuutetun kanssa käsitellään

• työpaikan työterveyshuollon yleiset suuntaviivat, sisältö ja laajuus
• työterveyshuollon toimintasuunnitelma
• työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi
• vapaaehtoisen sairaanhoidon ja terveyspalvelujen sisältö
• työntekijöiden ehdotukset toiminnan kehittämiseksi
• työnantajan hakemus Kelalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista.

Työterveyshuollon suunnittelu on yhteistyötä, johon osallistuu myös työterveyshuoltopalvelun tarjoaja (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja). Työnantajan on annettava työterveyshuollon tarjoajalle kaikki tarpeellinen tieto, jolla voi olla vaikutusta työntekijöiden terveyteen. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi työaikamuodot, ylityömäärät, ikärakenne, työsuhdemuodot ja kaikki työn tekemiseen liittyvä kuten tiedot käytettävistä kemikaaleista ja koneista.

Työnantajan on myös sallittava työterveyshuollon pääsy työpaikalle työaikana.

Työterveyshuollon palveluista osa on mahdollista järjestää myös etäpalveluina. Perusselvitykseen ja suunnattuun työpaikkaselvitykseen liittyvä työpaikkakäynti on kuitenkin lähtökohtaisesti fyysinen.

Sopimus työterveyshuollon tarjoajan kanssa on tehtävä aina kirjallisesti. Jos työnantaja kustantaa vapaaehtoisesti myös sairaanhoitoa, on määriteltävä, mitkä hoitotoimenpiteet ja tutkimukset työnantaja maksaa kokonaan tai osittain.

Työterveyshuollon sisältö

Työterveyshuollon toimenpiteet kohdistuvat yksittäisten työntekijöiden lisäksi työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin. Sen sisältö määräytyy työpaikkakohtaisten tarpeiden mukaan.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat muun muassa

• työpaikkaselvitykset
• terveystarkastukset (työhönsijoitus- ja terveyden seurantatarkastukset)
• työkykyä ylläpitävä toiminta
• työntekijöiden neuvonta ja ohjeistus työpaikan terveysvaaroista
• työntekijöiden työkyvyn seuranta, varhainen tukeminen ja ohjaus kuntoutukseen
• vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen tukeminen
• päihteiden käyttäjien hoitoon ohjaaminen
• työolojen terveysvaikutuksien ja työyhteisön tilan seuraaminen (ammattitautien ja työtapaturmien määrät)
• ensiapuvalmiuden ylläpitäminen
• jälkihoito kriisitilanteissa (esim. väkivalta ja vakavat työtapaturmat).

Työpaikkaselvitys

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan

• työpaikan kemialliset, biologiset ja fysikaaliset altisteet
• työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormittavuustekijät
• työjärjestelyt kuten työaikamuodot, ylityöt ja työsuhdemuodot
• tapaturma- ja väkivallan vaarat.

Työpaikkaselvitys laaditaan kirjallisesti, ja sen pitää olla nähtävillä työpaikalla. Selvityksen perusteella tehdään myös terveystarkastussuunnitelma.

Erityisesti pamilaisten työpaikkojen työterveyshuoltoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon palvelualojen erityispiirteet kuten vuokra- ja osa-aikatyö sekä määräaikaiset työsuhteet. Lisäksi tulee huomioida työaikajärjestelyt, joilla on terveysvaikutuksia, esimerkiksi vuorotyö ja yötyö, sekä työn vaatima riittävä tauotus.

Työhöntulotarkastukset ja muut terveystarkastukset 

Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa. Niiden tavoitteena on toisaalta työntekijöiden suojelu työstä johtuvilta terveysriskeiltä, mutta myös työntekijän omien voimavarojen ja terveyden edistäminen työkyvyn ylläpitämiseksi.

Terveystarkastuksia tehdään myös työkyvyn arviointia ja tukemista vaativissa tilanteissa. Tavoitteelliset terveystarkastukset ovat tärkeä arjen työterveysyhteistyön rakenne työurien tukemiseksi.

Työhöntulotarkastus ei ole pakollinen. Muissa kuin erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä työhöntulotarkastus perustuu yleensä työterveyshuollon suositukseen tai työnantajan tahtoon. Nämä ovat sovittavia asioita. 

Jos terveystarkastus tehdään työn aiheuttaman erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tai työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi, näistä annetaan aina sopivuuslausunto. Jos kyse on vapaaehtoisista, terveyden ja työkyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi tehtävistä työhöntulotarkastuksista tai terveystarkastuksista, työterveyshuolto sopii työnantajan kanssa, laaditaanko näistä terveystarkastuksista lausuntoja.

Tarkastuksessa ei arvioida työntekijän sopivuutta työhönsä, vaan sen hetken työkykyä suhteessa työhön. Sovittu käytäntö kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työntekijä ei voi kieltäytyä terveystarkastuksesta, kun se tehdään työntekijän työkyvyn selvittämiseksi. Näin on etenkin silloin, kun kyse on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavasta työstä. Työntekijän terveystiedot on kuitenkin pidettävä salassa, samoin kuin pientä työntekijäryhmää koskevat tiedot.

Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät 

Terveystarkastus on suoritettava esimerkiksi silloin, kun työntekijä työskentelee erityistä sairastumisen tai tapaturman vaaraa aiheuttavissa tehtävissä. Sairastumisen vaaraa voivat aiheuttaa myös työntekijän ikä, sukupuoli, fysiologinen tila, yötyö, väkivallan uhka tai uusien aineiden tai työmenetelmien käyttöönotto.

Työntekijän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään kuukauden sisällä työn aloittamisesta. Määräaikaistarkastukset on toistettava 1–3 vuoden välein.

PAMin jäsenten työpaikoilla esiintyviä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi:

• melu (ravintolat, keittiöt)
• käsiin kohdistuva tärinä (varastot)
• kylmä- ja kuumatyöt (ravintoloiden keittiöt, kylmähuoneet ja -varastot, ovensuutyöt, hiihtokeskukset, kiinteistönhuolto)
• kemialliset aineet (siivous, kiinteistönhuolto)
• asbesti (siivous, kiinteistönhuolto)
• pölyt (siivous, kiinteistönhuolto, varastot, myymälät)
• sienet, homeet, bakteerit (siivous, kiinteistönhuolto, varastot, myymälät, ravintoloiden keittiöt)
• yötyö (ravintolat, vartijat, kauppa)
• väkivallan uhka (myymälät, kioskit, ravintolat, vartijat, kiinteistönhuolto).

Terveystietojen käsittely ja salassapito

Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja työpaikalla. Tästä ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. Tietoja tulee kerätä ensisijaisesti työntekijältä itseltään.

Terveystiedot on luokiteltu arkaluontoiseksi. Niitä on säilytettävä erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. Lisäksi on nimettävä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä.

Työterveyshuolto saa antaa työnantajalle vain tiedon, onko työntekijä tehtävään soveltuva, ei soveltuva tai soveltuva tietyin rajoituksin.

Salassapidosta voidaan poiketa vain erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, jos tehtävien terveystarkastusten johtopäätökset liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Samoin tietoja voidaan antaa sekä viranomaiselle työsuojeluvalvontaa varten että toiselle työterveyshuollolle, jos työntekijä siirtyy toiselle työnantajalle samanlaiseen erityistä sairastumisen vaaraa sisältävään työhön.

Yksittäisellä työntekijällä on oikeus omiin terveystietoihinsa. Kaikessa työterveyshuollon toiminnassa tulee noudattaa potilaan oikeuksia sekä tietosuojalainsäädäntöä koskevia lakeja.

Hyödyllisiä linkkejä

• Laki: Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
• Asetus: Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)
• Asetus: valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001)

Lue myös

• Työsuojelu työpaikalla – yhteistyötä ja yhteistoimintaa
• Kuormitus työssä voi olla haitallista
• Varhainen tuki edesauttaa työkyvyn säilymistä