Etusivu » Työelämäopas » Työsuojelu ja työturvallisuus » Työhyvinvointi » Ikääntyneiden työssä jaksaminen Viimeksi päivitetty: 28.06.2023 Ikääntyneiden työssä jaksaminen – työjärjestelyt, kuntoutus ja tuet Työkyvystä huolehtimisen merkitys kasvaa, kun väestö ikääntyy ja työurat pitenevät. Miten yli 55-vuotiaiden työkykyä voidaan tukea? Työsuojelu ja työturvallisuus Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Työhyvinvointi Työterveyshuolto Työyhteisön ilmapiiri Kuormitus työssä Ammattitaudit Työkyky ja tyky-toiminta Varhaisen tuen malli Huumetesti Osatyökykyisyys KIILA-kuntoutus Ikääntyneiden työssä jaksaminen Työsuojelu työpaikalla Työympäristö Työtapaturmat Yhdenvertaisuus työpaikalla Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisen päävastuu työpaikalla on työnantajalla. Joka organisaatiossa on hyvä huomioida työhyvinvoinnin laaja-alaisuus, luoda yhteiset pelisäännöt työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä linkittää nämä asiat osaksi esimiestyötä ja johtamista. Ikääntyvien työkyvyn muutokset tulee huomioida Esimiehen tehtävä on seurata alaistensa työkykyä ja jaksamista. Kun hän havaitsee tai saa tiedon työntekijän työkykyyn liittyvistä pulmista, on selvitettävä, voidaanko niitä ratkaista työnjärjestelyillä tai lisäohjauksella. Myös työntekijä voi itse ottaa esille vaikeutensa selviytyä työssä. Ensimmäinen askel työkyvyn selvittämiseen on varhaisen tuen malli. Iäkkäiden työkykyasiat tulee huomioida myös työpaikan vaarojen ja riskien selvittämisen ja arvioinnin yhteydessä. Jokaisen työnantajan tulee tehdä vaarojen ja riskien arviointia työturvallisuuslain perusteella. Arvioinnissa ja riskien hallinnan toimenpiteissä tulee huomioida myös ikään liittyvät edellytykset ja muut henkilön henkilökohtaiset ominaisuudet kuten sukupuoli ja ammattitaito. Keinoja työssä jaksamiseen ja sen tukemiseen Työtehtävien muutokset Työntekijän työkyvystä ja tilanteesta riippuen työtehtäviä voidaan järjestää uudelleen työpaikan sisällä tai sopeuttaa työaikoja ja työnteon muotoja. Muutokset voivat olla joko määräaikaisia tai pysyviä riippuen työntekijän tarpeesta ja tilanteesta. Työaikajärjestelyt Tilanteen mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia lyhennetystä työviikosta tai työpäivistä. Monet työnantajat ovat tehneet esimerkiksi erillisiä ikäohjelmia, joihin saattaa sisältyä esimerkiksi ylimääräisiä paikallisia vapaita pitkän työuran tehneille. Työkykyä ja jaksamista voidaan tukea väliaikaisella työaikajärjestelyllä. Joskus riittää se, että rajataan työajan sijoittelua, esimerkiksi yötyötä tai aikaisia vuoroja, tai vaikkapa työmatkustamista. Myös sosiaaliturva voi tietyissä tilanteissa tukea työssäkäyvän työkykyä erilaisilla etuuksilla. Lue näistä alempana. Ergonomiset parannukset Jos henkilön työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen tarvitaan uusia työvälineitä, kalusteita tai muutostöitä työpaikalla, työnantajan on vastattava työntekijän työkyvyn tarpeisiin – tietysti yrityksen resurssit huomioiden. Ergonomia on tärkeää ja työnantajan on huolehdittava tekniikan ja toiminnan sovittamisesta työntekijälle. Työnantaja voi saada tukea uusiin työvälineisiin tai kalusteisiin, työpaikan muutostöihin tai toisen työntekijän apuun, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus näitä edellyttää. Tätä työsuhteiden järjestelytukea ei ole tarkoitettu työpaikan tavanomaisiin ergonomiaratkaisuihin. Työnantajan on myös itse osallistuttava kustannuksiin, jos tuki kohdistuu jo työssä olevan työntekijän tarpeisiin. Tukea myöntää Työ- ja elinkeinotoimisto. Tuen määrä on enintään 4 000 €/henkilö. Kuntoutus Jos edellä mainitut työpaikkatasoiset toimet eivät auta, tarvitaan työelämässä jatkamiseksi ja pysymiseksi kuntoutuksen keinoja. Kuntoutukset jakautuvat lääkinnällisiin, ammatillisiin ja sosiaalisiin kuntoutuksiin. Työelämässä jatkamisen kannalta tärkeimpiä kuntoutuksen muotoja ovat lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. Työterveyshuolto ohjaa kuntoutusasioissa. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät terveyskeskukset, sairaalat, työterveyshuolto ja Kela riippuen sairaudesta ja vammasta. Myös tapaturmavakuutuslaitokset korvaavat lääkinnällistä kuntoutusta osana sairaanhoitoa, jos kuntoutustarve johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Ammatillisella kuntoutuksella tuetaan työikäisen jatkamista työelämässä samoissa tai uusissa työtehtävissä. Kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joita sairauden tai muun terveydellisen syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys. Kuntoutus voidaan toteuttaa työkokeiluna, työhönvalmennuksena, lisäkoulutuksena, uudelleenkoulutuksena uudelle alalle tai uuteen tehtävään, tai elinkeinotukena eli tukena oman yritystoiminnan aloittamiseen. KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettua Kelan ammatillista kuntoutusta. Sen tavoitteena on parantaa työntekijän työkykyä ja tukea pysymistä työelämässä. Kela tarjoaa myös kohdennettuja kuntoutuksia tiettyyn sairauteen tai vammaan. Tarkoituksena on tukea ja auttaa sairastunutta pärjäämään ja selviytymään arjesta ja työstä sairaudesta huolimatta. Toimeentulo ja etuudet Työssäkäyvällä on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin tilanteessa, jossa hän ei pysty enää turvaamaan toimeentuloaan työkyvyn heikentymisen vuoksi. Jos työssäkäyvä täyttää laissa säädetyt työkyvyttömyyden edellytykset, hänellä on oikeus sairauspäivärahaan, osasairauspäivärahaan, kuntoutusrahaan tai osakuntoutusrahaan, työkyvyttömyyseläkkeeseen, osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, työnantajalle maksettavaan työolosuhteiden järjestelytukeen tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin etuuksiin. Sairauspäiväraha Sairauspäivärahaa myönnetään, jos henkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi kyvytön tekemään työtään. Kela maksaa sairauspäivärahan 9+1 sairauspäivän jälkeen. Useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu, että työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa tietyltä ajalta ja työnantaja saa tuolta ajalta Kelalta työntekijälle kuuluvan päivärahan. Jos sairaus jatkuu vielä sen jälkeen, Kela maksaa päivärahan suoraan työntekijälle. Työnantajan sairausajan maksuvelvollisuus ja sen pituus riippuvat työehtosopimusmääräyksistä. Lisää sairausajan palkasta, sairausdiagnooseista ja oikeudesta sairausajan palkkaan Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahaa voi saada työelämässä pysymiseen tai pitkän sairauden jälkeen työhön paluun tueksi. Osasairauspäivärahaa voi saada henkilö, joka on työkyvytön normaaliin työkuvaansa nähden, mutta pystyy tekemään osa-aikatyötä. Etuutta myöntää Kela työterveyslääkärin tai oman lääkärin ja työnantajan arvioiden perusteella. Etuus on 50 % normaalista sairauspäivärahasta. Lisää osasairauslomasta ja osasairauspäivärahasta Kuntoutusraha ja osakuntoutusraha Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusrahaa maksetaan siltä ajalta, jolloin henkilö on estynyt tekemästä työtään. Jos henkilö on osa-aikaisessa työssä, hänelle maksetaan osakuntoutusrahaa. Kuntoutusrahaa tai osakuntoutusrahaa voi saada joko omalta työeläkevakuutusyhtiöltä tai Kelalta riippuen kuntouttavasta tahosta. Työeläkevakuutusyhtiö voi kuntouttaa myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, jolloin henkilölle myönnetään kuntoutustukea. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiö voi myöntää harkinnanvaraista etuutta, kuten kuntoutusavustusta työeläkekuntoutuksen odotusajalta, työeläkekuntoutuksen väliaikojen ajalta ja kuntoutuksen suunnitelman laatimisen ajalta. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkettä voi saada pysyvästi tai määräaikaisesti kuntoutustukena. Työkyvyttömyyseläke myönnetään pysyvänä, jos henkilön työkyky on alentunut niin paljon, ettei hän pysty tekemään lainkaan töitä. Jos henkilö on yli 60-vuotias, hänen työkykyään arvioidaan lievemmin ehdoin – työkykyä arvioidaan vain suhteessa henkilön omaan työhön ja sen vaatimuksiin. Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkettä voi saada, jos henkilö menettää työkykynsä osittain, mutta hän pystyy suoriutumaan osa-aikatyöstä. Näissä tilanteissa kannattaa keskustella työnantajan kanssa ja yrittää jäädä töihin osa-aikasopimuksella. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset etuudet Jos henkilö on menettänyt työkykynsä työtapaturmassa, korvaukset ja kuntoutus korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. Keneltä neuvoja? Työntekijä voi kysyä tukea ja neuvoja työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä. Joillakin isoilla työnantajilla voi olla nimetty työkykykoordinaattori joko henkilöstöhallinnosta tai työterveyshuollosta. Koordinaattori tukee ja auttaa kuntoutusasioissa, työkyvyssä ja motivaatiossa. Lisäksi neuvoja voi kysyä Kelan tai oman työeläkevakuutusyhtiön kuntoutusasiantuntijoilta. Heidän puoleensa voi aina kääntyä kuntoutusasioissa. Hyödyllisiä linkkejä Työterveyslaitos: 5. Muokkaa työtä Kela: Kuntoutus Sosiaaliturvaopas: toimeentulo Lue myös Vaarojen tunnistaminen ja riskinarviointi Tyky-toiminta ylläpitää työkykyä
