Miten palkkaa, lomapalkkaa ja lomarahaa maksetaan?

Palkka on työnantajan maksama korvaus työntekijälle tehdystä työstä. Työntekijä ja työnantaja sopivat palkasta ja muista työnteon ehdoista työsopimuksessa. Sopimus on syytä tehdä kirjallisena.

Suomessa ei ole lakia, joka määräisi palkan suuruuden. Alojen vähimmäispalkoista sovitaan työntekijäliiton (esimerkiksi PAM) ja työnantajaliiton tekemissä työehtosopimuksissa. Työntekijä ja työnantaja eivät voi työsopimuksessa sopia näitä vähimmäispalkkoja huonommasta palkasta. Sen sijaan paremmasta palkasta voi aina sopia.

Tarkista aina oman alasi työehtosopimuksesta, millaista palkkaa sinulle kuuluu maksaa.

Peruspalkka ja lisät

Palkan voi jakaa peruspalkkaan ja erilaisiin palkan lisiin. Peruspalkka voidaan maksaa kuukausi-, tunti- tai urakkapalkkana. Lisiä voidaan maksaa esimerkiksi iltatyöstä, pyhäpäivinä tehdystä työstä tai ylityöstä. Eri aloilla lisät eroavat toisistaan.

Lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus

Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkkaa. Sen lisäksi loman ajalta ei tavallisesti makseta muuta palkkaa. Valtaosassa työehtosopimuksista on sovittu lomapalkan laskemisesta sekä lomapalkan maksamisajankohdasta. Tarkista nämä tiedot oman alasi työehtosopimuksesta.

Jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada lomapalkan sijasta vuosilomakorvaus, joka maksetaan viimeistään 30.9. Työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen myös silloin, kun hän käyttää oikeuttaan vuosilomalain mukaiseen lomaa vastaavaan vapaaseen. Tällöin lomakorvaus on maksettava vapaan yhteydessä samoin periaattein kuin lomapalkkakin.

Lomaraha ja lomaltapaluuraha ovat työehtosopimuksissa sovittuja lisäetuja työntekijöille. Työehtosopimuksesta riippuu, kumpaa termiä käytetään. Lomaraha tai lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 tai 2,5 päivää/kuukausi) vastaavasta lomapalkasta. Pääsääntöisesti lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä on, että loma aloitetaan sovittuna tai ilmoitettuna aikana ja että töihin palataan heti loman päätyttyä.

Jos työntekijä työskentelee osa-aikaisesti (lomapäiviä ei kerry) tai hän ei voi pitää kertyneitä lomia muusta syystä, työnantaja maksaa työntekijälle lomakorvausta. Lomakorvaus on korvaus pitämättömistä lomista.

Kun työnantaja maksaa lomapalkan tai lomakorvauksen, hän on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.

Lue myös Lomarahan tai lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaksi.

Loppupalkka

Loppupalkka eli niin sanottu lopputili on maksettava työsuhteen päättymispäivänä, jos osapuolet eivät ole työsopimuksessa toisin sopineet tai loppupalkan maksamisesta ei ole alan työehtosopimuksessa muuta sovittu. Joskus työntekijä ja työnantaja ovat sopineet esimerkiksi, että loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraavana yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Loppupalkassa on maksettava varsinaisen palkan lisäksi kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat kuten lomakorvaus ja mahdolliset bonukset. 

Jos loppupalkka viivästyy, työntekijällä on oikeus saada saatavilleen korkolain mukaista viivästyskorkoa sekä täysi palkkansa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä.

Jos saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai muusta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän huomauttaa suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tällöin työnantajan on suoritettava loppupalkka kolmen arkipäivän kuluessa. Oikeus edellä mainittujen odotuspäivien palkkaan alkaa vasta tämän maksuajan kuluttua.

Nuorten työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden palkat

Kesätöissä ja lyhyissä työsuhteissa noudatetaan alalla voimassa olevaa työehtosopimusta ja siinä sovittuja alan yleisiä työehtoja. 

Työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan myös kesätyösuhteessa työskentelevän nuoren palkkasumma koostuu kokemuksen ja tehtävässä hyödynnettävän koulutuksen perusteella.

Lue tarkemmin nuorten ja kesätyöntekijöiden palkoista.

Palkat ja ansiot tilastoissa

Palkalla ja ansioilla on tilastoissa ero. Palkka tarkoittaa vain peruspalkkaa. Kun puhutaan ansioista, tulee mukaan olosuhdelisät, työaikalisät ja provisiolisät, mutta ei ylitöitä. Ansiot muodostuvat usein korkeammaksi kuin peruspalkka.

Puhekielessähän palkka ja ansiot tarkoittavat usein samaa, mutta käytännössä niillä on ero. Se on tärkeää tietää, kun vertaillaan tilastojen pohjalta eri alojen tienestejä.

Verokortti

Verokortti on asiakirja, joka kertoo veroprosentin, eli sen, millainen osuus palkasta tai muista tuloista peritään veroa. Esimerkiksi työnantaja tai etuuden maksaja tarvitsee tämän tiedon.

Työnantaja on voinut pyytää ennakonpidätystiedot verottajalta myös sähköisesti. Verokortti postitetaan kotiin yli 15-vuotialle.

Verokorttiin on merkitty arvio tuloista, jotka tienaa vuoden aikana. Jos tienaakin enemmän tai vähemmän, voit pyytää verottajalta uutta veroprosenttia, jotta maksaisi ennakkoveroa kutakuinkin oikean määrän. Liikaa pidätetyt saat toki takaisin reilun vuoden kuluttua ja samoin sinun on maksettava puuttuvat verot.

Jos työnantaja ehdottaa palkanmaksua käteisellä ilman verokorttia, kyse on yleensä pimeästä työstä. Se on laitonta.

Lue myös

• Näin tarkistat palkkasi – lue palkkatositetta oikein
• Lomarahan tai lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaksi