Etusivu » Työelämäopas » Elämäntilanteen muutokset » Eläkkeelle Viimeksi päivitetty: 14.08.2023 Eläke turvaa toimeentulon, kun työnteko päättyy Kun työnteko päättyy iän, työkyvyttömyyden tai iäkkään henkilön pitkittyneen työttömyyden vuoksi, työeläkelaitokset ja Kela maksavat eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttaa kertyneet eläkemaksut. Elämäntilanteen muutokset Työnhaussa? Raskaus ja työsuhde Uusi alalla Jäitkö työttömäksi? Opiskelemaan! Uusi työpaikka Yrittäjäksi ryhtyminen Eläkkeelle Suomen eläkejärjestelmä Eläkettä kertyy kaikista ansioista, joista on maksettu työeläkemaksua. Omasta työeläkeotteestaan näkee, mistä töistä on kertynyt eläkettä. Työeläkeotteesta kannattaa tarkistaa, että tiedot ovat oikein. Tarkistuksen voi tehdä Eläketurvakeskuksen Työeläke.fi-sivustolla. Suomen eläkejärjestelmässä on monia eläkelajeja. Työeläke on tarkoitettu työssäkäyville, jotka ovat kerryttäneet eläkettä ansiotyöstä. Myös yrittäjät maksavat itselleen työeläkettä. Työeläkkeen maksaa työeläkelaitokset. Lue lisää Suomen eläkejärjestelmästä. Kela maksaa kansaneläkettä ja takuueläkettä, jos työeläketurva jää pieneksi tai sitä ei ole karttunut ollenkaan. Kansaneläke-etuuksiin kuuluvat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuntoutusetuudet sekä perhe-eläke leskille ja lapsille. Tässä artikkelissa käsitellään muita eläke-etuuksia, paitsi perhe-eläkkeitä. Perhe-eläkkeistä voit lukea lisää Kelan sivulta. Työeläke-etuudet turvaavat toimeentulon Työeläke-etuuden tarkoitus on turvata eläkkeelle siirtyvän henkilön kohtuullinen toimeentulo. Työeläke perustuu ansioihin, ja näin se on eri suuruinen eri ihmisille riippuen työvuosista ja ansiomäärästä. Lopullisen eläkkeen määrään vaikuttaa palkkakerroin, jolla tarkistetaan työuran aikaiset ansiot, sekä elinaikakerroin, jolla sopeutetaan eläkkeitä eliniän nousuun. Lisäksi eläkkeeseen vaikuttaa lainsäädäntö, joka oli voimassa kulloisenakin työskentelyajankohtana. Työeläkejärjestelmän etuuksia ovat vanhuuseläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusetuudet, työuraeläke sekä perhe-eläke leskelle ja lapsille. Osa-aikaeläke poistui vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä, sen korvasi osittainen vanhuuseläke. Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle voi jäädä silloin, kun on saavuttanut oman alimman eläkeikänsä. Eläkeikä ei ole kaikille sama, vaan se määräytyy syntymävuoden mukaan. Oman eläkeiän voi tarkistaa Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta löytyvästä laskurista. Vanhuuseläkettä maksetaan työeläkkeenä. Sitä voidaan täydentää Kelan eläkkeillä, jos työeläke jää pieneksi. Vanhuuseläkkeen määrään vaikuttaa työntekovuosien aikana kertynyt eläke, ansioiden suuruus ja karttumisprosentti. Mitä vanhemmaksi jaksaa tehdä työtä ja lykätä eläkkeelle siirtymistä, sitä enemmän eläkettä kertyy ja sitä suurempi maksettava eläke on. Ennen kuin henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle, työsuhteen täytyy päättyä. Työsuhde irtisanotaan normaaleja irtisanomisaikoja noudattaen. Osittainen vanhuuseläke Jos henkilö jää osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hän nostaa osan karttuneesta työeläkkeestään jo ennen täydelle vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Osittaisen vanhuuseläkkeen avulla työntekoa on mahdollistaa vähentää, eli henkilö voi siirtyä osa-aikatyöhön ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Osittaisella vanhuuseläkkeellä ei kuitenkaan vaadita osa-aikatyön tekemistä. Osittaisen vanhuuseläkkeen saaja voi siis olla myös kokonaan tekemättä työtä tai jatkaa työntekoa samalla tavalla kuin ennenkin. Tällä hetkellä (vuonna 2021) oikeus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen on 61 vuotta täyttäneillä. Ikärajat muuttuvat syntymävuoden mukaan seuraavasti: vuonna 1964 syntyneillä osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja on 62 vuotta ja tätä nuoremmat voivat siirtyä aikaisintaan kolme vuotta ennen omaa alinta vanhuuseläkeikäänsä. Osittaista vanhuuseläkettä voi nostaa kertyneestä eläkkeestä joko 25 tai 50 prosenttia oman tahtonsa mukaan. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyminen ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä pienentää eläkettä. Eläke vähenee pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, joka alittaa alimman vanhuuseläkeiän. Eläkkeen määrästä vähennetään myös elinaikakertoimen vaikutus. Työuraeläke Työuraeläke on uusi eläke-etuus, joka tuli vuonna 2017 tehdyn eläkeuudistuksen myötä. Saadakseen työuraeläkettä tulee täyttää tietyt edellytykset: ikä (syntynyt v. 1955 tai sen jälkeen) pitkä työura (vähintään 38 vuotta) työ on ollut raskasta ja kuluttavaa työkyky on pysyvästi heikentynyt (lääkärin arvion ja lausunnon mukaan). Pitkän työuran työskentelyaikaan lasketaan myös erilaiset työuran katkosajat, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta sekä vähäiset poissaolojaksot sairaudesta, lomautuksesta tai työttömyydestä johtuen. Työuraeläke on linkitetty hakijan työkyvyn heikentymiseen, mutta työkyvyn ei kuitenkaan tarvitse olla alentunut samoilla kriteereillä kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Eläkkeeseen riittää työnantajan kuvaus työstä sekä lääkärinlausunto, jossa arvioidaan hakijan terveydentilaa, työn sisältöä ja sen rasittavuutta ja kuluttavuutta. Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusetuudet Työkyvyttömyysetuuksia ovat työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki, kuntoutusraha ja osakuntoutusraha. Jos henkilöllä on lyhyt työhistoria eikä oikeutta saada omasta työeläkevakuutusyhtiöstä työttömyyseläkettä ja kuntoutusetuuksia, Kela maksaa ne. Kriteerit työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusetuuksien saamiseksi ovat samat siitä riippumatta, maksaako ne oma työeläkevakuutus vai Kela. Ainoa ero on siinä, että Kelan kansaneläke-etuuksiin kuuluvat etuudet ovat kaikille samansuuruisia, kun taas työeläkevakuutuksen maksamat eläke-etuudet perustuvat ansioihin. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä myönnetään, jos työkyvyn menetys sairaudesta tai vammasta johtuen on vähintään 3/5. Työkyvyttömyyseläke voi olla sekä työeläkettä että kansaneläkettä. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeestä Kelan sivuilta. Osatyökyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää, jos yli vuoden kestävä työkyvyn menetys sairaudesta tai vammasta johtuen on vähintään 2/5. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, kun työkyvytön on vanhuuseläkeiässä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Yleensä kuntoutustukea maksetaan, jos arvioidaan, että henkilön vamma tai sairaus paranee kuntoutuksella tietyssä ajassa. Kuntoutustuen saamiseksi tulee tehdä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä työeläkevakuutusyhtiö selvittää yleensä henkilön mahdollisuuksia työssä pysymiseen tai sinne palaamiseen ammatillisella kuntoutuksella. Kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Lue lisää Kelan sivulta: Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki. Kuntoutusrahaa tai osakuntoutusrahaa voi saada, jos olet 16–67-vuotias ja osallistut kuntoutukseen. Lue lisää Kelan kuntoutusrahasta. Iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien eläke-etuudet Eläkeputki, työttömyysputki eli työttömyysturvan lisäpäivät Työttömyyspäivärahaa maksetaan yli 58-vuotiaalle enintään 500 päivän ajan. Iäkkäällä pitkäaikaistyöttömällä voi kuitenkin olla oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin eli niin kutsuttuun eläkeputkeen. Tällaisessa tapauksessa ansio- tai peruspäivärahan maksamista jatketaan siihen asti, kunnes henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle. Oikeudesta lisäpäiviin voit lukea lisää Kelan sivulta Palvelualojen työttömyyskassan sivulta. Eläkeputki tullaan poistamaan. 1.1.2023 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä. Työttömyysturvan lisäpäiväoikeus on poistumassa asteittain vuoteen 2030 mennessä. Tämän seurauksena vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole enää oikeutta lisäpäiviin. Eläketuki Eläketuki on tarkoitettu ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät saa perus- tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Eläketukea voivat hakea Suomessa asuvat 60 vuotta täyttäneet, joilla on takana viisi vuotta yhtäjaksoista työttömyyttä. Työttömyysaikaan luetaan mukaan myös esimerkiksi sairauspäivärahalla tai kuntoutusetuudella oltu aika. Eläketukea haetaan Kelasta ja sen määrä on täyden takuueläkkeen suuruinen (922,42 €/kk vuoden 2023 tasossa). Tukea maksetaan korkeintaan kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään eli 65 vuoden ikään asti, tai siihen saakka, kun henkilö hakeutuu työeläkkeelle tai osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Lisätietoa eläketuesta ja sen saamisen kriteeristä voi lukea Kelan verkkosivuilta. Kansalaistoimintaa eläkeläisille Useat järjestöt tarjoavat eläkeläisille monenlaista toimintaa. Varsinkin eläkkeensaajien omat etujärjestöt ajavat eläkelaisten asioita ja järjestävät toimintaa eri paikkakunnilla. Tutustu eläkeläisjärjestöihin ja osallistu niiden toimintaan! Lue myös Kela: Eläkeläiset Miten Suomen työeläkejärjestelmä toimii?
