Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus

Palkat nousevat uudella työehtosopimuksella etupainotteisesti eli ensimmäisten vuosien korotukset ovat suurempia.

• 1.8.2025 henkilökohtaiset palkat ja taulukkopalkat nousevat 2,7 prosenttia
• 1.8.2026 henkilökohtaiset palkat ja taulukkopalkat nousevat 2,7 prosenttia
• 1.7.2027 henkilökohtaiset palkat ja taulukkopalkat nousevat 2,4 prosenttia

Työaikalisiä ei koroteta tämän sopimuskauden aikana.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöille pitkään haasteita aiheuttanut arkipyhäjärjestelmä korvataan vuosivapaajärjestelmällä. Vuosivapaajärjestelmä takaa palkalliset vapaat yhdenvertaisesti kaikille alan työntekijöille. Vuosivapaajärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2027, jotta neuvotteluosapuolet ehtivät valmistautua uuden järjestelmän käyttöönottoon ja kouluttaa siihen. Vuoden 2026 loppuun asti noudatetaan nykyistä arkipyhäjärjestelmää.

Vuosivapaata kerryttävät muun muassa tehdyt työtunnit, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika sekä henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantajatuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus. Kuten muillakaan aloilla, esimerkiksi vuosilomalla ja sairauslomalla ollessa vuosivapaatunteja ei kerry.

Tunteja kertyy 1.1.2027 alkaen seuraavasti:

Esimerkki 1: Kokoaikaisesti (37,5 h/vko) työskentelevällä on kertynyt vuoden aikana 1762,5 työtuntia. Tällöin hän ansaitsee 9 kokonaista vuosivapaapäivää. Vuosivapaat tulee antaa ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä työvuoro kerrallaan. Vuosivapaata ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle. Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon eikä samalle vuorokaudelle voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa eikä päivystystä.

Esimerkki 2: Osa-aikaisesti (25 h/vko) työskentelevällä on kertynyt vuoden aikana 1175 työtuntia. Tällöin hän ansaitsee 6 kokonaista (7,5h) vuosivapaapäivää eli 45 vuosivapaatuntia. Jos vuosivapaa annetaan alle 7,5 tunnin, esim. 5 tunnin mittaisena, maksetaan työvuoron ylittävät tunnit (2,5 h) rahakorvauksena. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin myös sopia, että rahakorvauksen sijasta tunnit annetaan myöhemmin vapaana. Tällöin vuosivapaapäivien määrä voi käytännössä olla suurempi kuin taulukossa esitetty määrä.

Vuosivapaita ansaitaan kalenterivuosittain. Ansainta alkaa työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.

Jos työntekijä työskentelee arkipyhinä, maksetaan näiltä päiviltä 100 prosentilla korotettu palkka jatkossakin ja vuosivapaajärjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Myös uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä-, helatorstai- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantaina sekä pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan edelleen 50 prosentilla korotettu palkka.

Tasoittumisjaksoa käytettäessä työnantajan laatimasta tasoittumisjärjestelmästä on käytävä ilmi kunkin viikon työaika ja se on annettava työntekijälle tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa. Tasoittumisjakson pituus, alkamis- ja päättymispäivä sekä kokonaistyöaika tulee merkitä työntekijälle annettavaan tasoittumisjärjestelmään.

Muutokset 1.1.2027 alkaen: Työajan tasoittumisjakso voi olla työnantajan päätöksellä enintään 12 viikkoa nykyisen 8 viikon sijaan. Työvuoroluetteloon voi suunnitella enintään 9 peräkkäistä työpäivää. Luottamusmiehen kanssa voidaan sopia enintään 12:sta peräkkäisestä työpäivästä.

Talvikautena 1.11.-31.3. työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa lumityöntekijöiden osalta, jos lumityöhön vaikuttavat sääolosuhteet muuttuvat olennaisesti eikä muutosta ole pystytty huomioimaan työvuoroluetteloa laadittaessa. Muutos voi tällöin koskea ajankohtaa, joka on aikaisintaan 2 kalenteripäivän kuluttua. Työntekijän työvuoroa voi muuttaa sääolosuhteiden muutoksen vuoksi enintään kerran viikossa.

Esimerkki: Sääolosuhteiden muutoksesta johtuva työvuoroluettelon muutostarve tulee ilmi tiistaina. Muutos voi koskea aikaisintaan perjantain työvuoroa.

Lumityöntekijällä tarkoitetaan kiinteistöhuollon työntekijää, joka talvikaudella osana perustyötään tekee säännöllisesti lumitöitä käsityömenetelmin tai koneellisesti tai hiekoittaa.

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka 1-3 kalenteripäivältä. Poissaolosta tulee ilmoittaa viipymättä. Jos työpaikalla ei ole käytössä omailmoitusmenettelyä, työntekijän täytyy toimittaa lapsen sairaudesta terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään lapsen sairaudesta lääkärintodistuksen, jos siihen on perusteltu syy.

Työnantajan työntarjoamis- ja koulutusvelvollisuus enintään 90 päivää kestävissä lomautuksissa koskee samalla työssäkäyntialueella olevaa työtä. Työssäkäyntialue on alue, joka sijaitsee enintään 80 kilometrin etäisyydellä työntekijän kotitoimipisteestä.

Poikkeus koskien Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntia: Mikäli työntekijän pääasiallinen työntekopaikka sijaitsee yli 80 kilometrin päässä kotitoimipisteestä, määritellään työssäkäyntialue pääasiallisesta työntekopaikasta.

Neuvotteluissa tunnistettiin PAMin ja Kiinteistötyönantajien kesken yhteinen tarve kehittää kiinteistöpalvelualan palkkausjärjestelmää, jotta se vastaisi paremmin alan muuttuvia työtehtäviä ja kasvavia osaamisvaatimuksia. Liitot ovat sitoutuneet sopimuskauden aikana tehtävään työryhmätyöhön, jolla pyritään kehittämään muun muassa palkkauksen kannustavuutta ja alan vetovoimaa.

Liitot kuulevat osana kehittämistyötä henkilöstön edustajia ja yrityksiä.

Työehtosopimuksessa sovittiin käytännöistä, joita työpaikalla on noudatettava, kun työnantaja suunnittelee irtisanomista henkilöön liittyvillä irtisanomisperusteilla. Jatkossa liiton jäsenten saama tuki on vahvempi näissä tilanteissa.

Työehtosopimukseen on kirjattu työntekijän oikeus saada irtisanomista käsittelevään kuulemistilanteeseen avukseen luottamusmies, liiton tai ammattiosaston edustaja. Tilaisuus on järjestettävä siten, että työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja valmistautua siihen.

PAM katsoo tarkasti läpi irtisanomistapaukset, vie epäselvät tapaukset tarvittaessa oikeuteen ja viestii niiden etenemisestä.

Työntekijän oikeudet:

• kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista
• riittävät tiedot päättämisharkinnan perusteena olevista seikoista
• tosiasiallinen mahdollisuus esittää oma kantansa asiassa

Työnantajan täytyy:

• Tiedottaa oikeudesta käyttää avustajaa. Työntekijän pyynnöstä avustajana voi toimia luottamusmies tai jos ei valittuna, ammattiliiton tai ammattiosaston edustaja.
• Arvioida työsuhteen jatkamisedellytyksiä kuulemistilaisuudessa.

Paikallisen sopimisen yhdeksi mahdolliseksi osapuoleksi sovittiin työpaikalla valittava työryhmä, jos työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä. Jos työryhmän toimikauden aikana valitaan luottamusmies, työryhmä lakkaa, ellei luottamusmies hyväksy työryhmän jatkamista kuluvan toimikauden loppuun saakka. Tällöin luottamusmiehestä tulee työryhmän jäsen.

• 1.8.2025 (tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta) luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 5,4 prosenttia
• 1.7.2027 (tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta) luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 2,4 prosenttia