Etusivu » Yhteiskunnassa » PAM ottaa selvää » Kaikki tutkimukset ja kyselyt » PAMin jäsenkysely 2020 15.08.2023 PAMin jäsenkysely 2020 Vastaajista 43% prosentin työpaikalla on käyty vuoden 2020 aikana yt-neuvottelut. Vain 10 % vastaajista on työssä, jossa koronan myötä etätyön tekeminen on lisääntynyt. Kyselyn aiheita ovat mm. työsuhdemuoto, palkka, työpaikan ilmapiiri, koulutus, koronapandemia, yt-neuvottelut, työnhaku, työttömyys ja kuntavaalit. Tiivistelmä Korona-aika on myllännyt PAMin jäsenten arkea. Monet heistä ovat olleet todistamassa yt-neuvotteluita ja niistä seuranneita henkilöstövähennyksiä. Vaikka työn päättyminen ei omalle kohdalle olisikaan osunut on koronakriisi muiden työelämää koetelleiden kriisien tapaan varmasti jättämässä jälkensä PAMin jäsenten mieliin. Korona-aika ei ole kuitenkaan tarkoittanut työtyytyväisyyden heikentymistä. Side omaan työyhteisöön on vahvistunut. Toisaalta, jos työtä ei ole ollut tarjolla (nollatuntisopimukset, vuokratyöntekijät, irtisanotut) ei työn tuomaa yhteisöä enää ole tukena ja työllistymisnäkymät lepäävät sen varassa kuinka nopeasti toimialat ja koko kansantalous elpyy. PAMilaisilla aloilla naiset ja miehet jakavat samat huolet työn menettämisestä. Toisaalta naiset kantavat miehiä enemmän huolta toimeentulosta. Naisten keskimäärin pienemmät ansiot ja miehiä yleisemmin tekemä osa-aikainen työ, pitävät henkilökohtaisen joustovaran omassa taloudessa pienenä. Rakennemuutokset todennäköisesti ottavat koronakriisistä lisää vauhtia. Näin on tapahtunut työn digitalisoitumiselle. Vaikka etätyötä ei pamilaisilla aloilla voi tehdä kuten ylemmissä toimihenkilöammateissa, on teknologian hyödyntäminen työssä lisääntynyt koronavuoden aikana ja monet ovat joutuneet opettelemaan uusien koneiden/laitteiden/ohjelmistojen käyttämistä. Samanaikaisesti vuosi toisensa perään yhä pienempi joukko pääsee osalliseksi koulutuksesta työajalla. Suunta on huolestuttava. Koronavuosi lisää kierroksia keskusteluun paikallisesta sopimisesta. Kuitenkin työehtosopimusten tuomaa turvaa arvostetaan korkealle. Mikäli paikallisesta sopimisesta saataisiin tasapuolista, niin valmiuksia siihen olisi nykyistä enemmän. Nyt uskotaan, että hyötyjiä olisivat etupäässä työantajat. Heikommassa asemassa olisivat työntekijät ja suomalainen työelämä. Työpaikan ilmapiiri Joka neljäs luottamusmies kokee, että korona-aikana työpaikalla yhteistoiminnan ilmapiiri on heikentynyt. 43 prosenttia vastaajista kertoo, että heidän työpaikallaan on käyty vuoden 2020 yt-neuvottelut. Majoitus-, ravintola- tai matkailualalla työskentelevistä 66 prosenttia oli nähnyt kalenterivuoden aikana yt-neuvottelut ja 47 prosenttia henkilöstövähennyksiä. Työajalla (palkallisella ajalla) henkilöstökoulutukseen päässeiden osuus pieneni rajusti edellisestä jäsenkyselystä. Palkallisella ajalla henkilöstökoulutukseen pääseiden vastaajien osuus on pienentynyt jäsenkyselyssä jo usean vuoden ajan. Yrityksen taloudellisen tilanteen epävarmuus ja mahdolliset yt-neuvottelut jäytävät monin tavoin työpaikkansa säilyttäneiden työhyvinvointia. Vain 10 prosenttia vastaajista on työssä, jossa koronan myötä etätyön tekeminen on lisääntynyt (vrt. kaikki työikäiset 45 % ja ylemmät toimihenkilöt 77%). Etätyön lisääntyminen korona-aikana ei kohtaa palvelualojen työntekijöiden todellisuutta. Palkka ja työsuhdemuodot Naisista 45 prosenttia tekee osa-aikatyötä (bruttopalkka 1 683 €/kk). Miehistä osa-aikatyössä on 18 prosenttia (bruttopalkka 1 721 €/kk). Osa-aikaisesti työskentelevistä 67 prosentti tekee sitä vastentahtoisesti (vrt. Tilastokeskuksen mukaan kaikista osa-aikatyössä olevista palkansaajista 29 prosenttia oli vastentahtoisia). Vastentahtoisessa osa-aikatyössä olevista 60 prosenttia oli ollut nykyisessä työsuhteessaan vähintään kolme vuotta ja joka neljäs yli 10 vuotta. Vastentahtoisessa osa-aikatyössä olevista joka kolmas oli hakenut muuta työtä nykyisen työsuhteensa aikana. 2/3 oli saanut nykyiseltä työnantajaltaan lisätunteja. Vastentahtoisessa osa-aikatyössä olevista vain 14 prosenttia koki selkeästi tarvitsevansa TE-toimiston tukea kokoaikatyön löytämiseksi. Työttömistä vastaajista (N= 1030) 41 prosentilla viimeinen työsuhde oli ollut määräaikainen ja 31 prosenttia oli irtisanottu edellisestä työsuhteestaan. Mitä lyhempi työttömyysjakso vastaajalla oli takanaan sitä todennäköisemmin oli kysymys määräaikaisuuden päättymisestä. Enemmistö työttömistä (66%) vastaajista ei koe tarvitsevansa nykyistä enemmän TE-toimistolta henkilökohtaista ohjausta. Paikallinen sopiminen Joka neljäs PAMin rivijäsenistä tuntee olevansa vähintään melko hyvin perillä mistä kaikesta paikallisessa sopimisessa on lopulta kyse. Kaikista työikäisistä samoin kokee 40 prosenttia. Lähes 60 prosenttia PAMin jäsenistä kokee, että paikallisessa sopimisessa työantajalla on työntekijöitä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Vain 2 prosenttia kokee, että työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet. Kaikista työikäisistä 22 prosentti uskoo työntekijöiden työantajia parempiin vaikutusmahdollisuuksiin. 86 prosenttia PAMin jäsenistä uskoo, että työehtosopimukset ovat paras tapa huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla. Yli 70 prosenttia näkee, että vaikka asioista sovittaisiin paikallisesti tulisi mukana olla ammattiliitto. Enemmistö rivijäsenistä kokee, etteivät he ole paikallista sopimista vastaan mikäli siinä voitaisiin aidosti varmistaa, ettei kumpikaan osapuoli pääse sanelemaan sen ehtoja. PAMilaisten työpaikkojen luottamusmiehet ovat rivijäsenistöä vahvemmin tällä kannalla. Vain yksi neljästä PAMilaisesta uskoo, että paikallinen sopiminen muuttaisi suomalaista työelämää parempaan suuntaan. Vuoden 2020 kysely toteutettiin marraskuussa. Kysely toimitettiin 42 929 PAMin jäsenelle, joista kyselyyn vastasi 7 344 henkilöä. Vastausprosentti oli 17%. jasenkysely 2020Lataa