VN/36421/2023 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lain muuttamisesta. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle.

Useita kuntia siirretään heikommalle asumistukitasolle

PAM vastustaa ehdotusta siirtää useita kuntia, kuten Kouvola, Mikkeli ja Pori, Kajaani, Lappeenranta II kuntaryhmästä III kuntaryhmään. Muutos heikentäisi erityisesti matalapalkkaisten palvelualojen työntekijöiden taloudellista tilannetta, sillä asumistuki on heille olennainen osa toimeentuloa. PAM korostaa, että aiemmat asumistuen leikkaukset ovat jo merkittävästi heikentäneet pienituloisten asemaa, ja uudet muutokset lisäisivät sosiaalista eriarvoisuutta ja kohdistuvat samoihin henkilöihin.

Hallitus perustelee siirtoa alhaisemmilla vuokrilla, mutta muut elinkustannukset eivät ole suhteellisesti alhaisempia. Aiemmat leikkaukset ovat jo heikentäneet pienituloisten asemaa, ja uudet muutokset lisäävät sosiaalista eriarvoisuutta sekä heikentävät työvoiman saatavuutta muuttotappiollisilla alueilla, kuten Kajaani, Kouvola ja Lappeenranta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti palvelualojen ja julkisten palveluiden toimintaedellytyksiin. Lisäksi asumistuen leikkaukset voivat pakottaa työntekijät etsimään halvempia, huonompikuntoisia asuntoja, mikä heikentää elämänlaatua ja hyvinvointia. Hallituksen tulisi keskittyä vähentämään toimeentulotuen tarvetta, sillä se on byrokraattisempi ja kannustaa vähemmän työn vastaanottamiseen kuin asumistuki. Toimeentulotuen menojen kasvu heikentää myös kuntien taloudellista tilannetta.

Varallisuusharkinta palautetaan asumistukeen

PAM vastustaa varallisuusharkinnan palauttamista asumistukeen, sillä se heikentäisi pienituloisten työntekijöiden taloudellista turvallisuutta ja lisää byrokratiaa. Hallituksen asettamat varallisuusrajat ovat kohtuuttoman matalia ja johtaisivat epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, joissa vähäinenkin omaisuus estäisi tuen saamisen. PAM huomauttaa, että tällaiset rajat poistettiin vuonna 2015 yksinkertaistamisen vuoksi, ja niiden palauttaminen olisi ristiriidassa sosiaaliturvan yksinkertaistamistavoitteiden kanssa.

Lisäksi PAM huomauttaa, että varallisuusharkinnan rajat ovat mielivaltaisia eikä hallitus ole riittävästi perustellut, miten näihin rajoihin on päädytty. Varallisuusharkinnassa jää myös epäselväksi, mitkä omaisuuserät otetaan huomioon ja miten ne arvioidaan omaisuudeksi sekä kuka määrittää niiden arvon. Esimerkiksi, jos henkilö omistaa auton, on epäselvää, kuka arvioi sen arvon ja päättää, ylittääkö tämä asetetut varallisuusrajat vai ei.

Eläkkeensaajan asumistukeen tulossa kirityksiä

PAM vastustaa myös eläkkeensaajan asumistuen tuloharkinnan ja omaisuuden vaikutuksen kiristämistä. Tämä heikentäisi pienituloisten eläkkeensaajien taloudellista asemaa ja asumisen laatua, lisäten byrokraattista kuormitusta. PAMin mukaan hallituksen tulisi kannustaa eläkeläisiä jatkamaan työelämässä eikä heikentää sitä, koska työnteko toisi verotuloja ja parantaisi eläkeläisten hyvinvointia.

Vaikutusarviointi heikko ja riittämätön

Vaikutusarvioinnissa hallitus ei ole ottanut huomioon asumistuen muutosten toimeenpanokustannuksia. Hallitus arvioi, että säästöt vahvistaisivat julkista taloutta 20,1 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja 36,9 miljoonalla eurolla vuonna 2026, mutta ei huomioi, että omaisuus- ja tulorajojen seuraaminen vaatii lisää henkilöstöä Kelan etuuskäsittelyyn, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. PAM muistuttaa, että vaikutusten arvioinnin tulisi perustua avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä lisää sääntelyn luotettavuutta ja luottamusta hallintoon. Hallituksen nykyinen vaikutusten arviointi on hataraa ja piittaamatonta, vaarantaen nämä periaatteet.

Muuta

PAM korostaa, että asumistuen leikkaukset kohdistuvat jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa oleviin henkilöihin, mikä on kohtuutonta. Toimeentulotuen tarpeen lisääminen ei ole kestävä ratkaisu, sillä se johtaa pitkällä aikavälillä korkeampiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet sosiaaliturvamuutosten heikentävän työnteon kannustimia, mikä vaikeuttaa osa-aikatyöntekijöiden löytämistä palvelualoille. Asumistuen leikkaukset lisäävät myös työssäkäyvien köyhyyttä ja heikentävät alan vetovoimaa. PAMin jäsenkyselyn mukaan 27 % vastaajista on joutunut turvautumaan lainoihin kattaakseen välttämättömät menonsa jo ennen sosiaaliturvan leikkauksia. Uudet leikkaukset syventävät entisestään Pamin jäsenten taloudellista ahdinkoa. PAM kehottaa hallitusta harkitsemaan uudelleen esitettyjä leikkauksia ja korostaa, että sosiaaliturvan muutosten tulisi tukea pienituloisten asemaa ja kannustaa työntekoon sen sijaan, että ne lisäävät byrokratiaa ja sosiaalista eriarvoisuutta.