VN197882023 Luonnos hallituksen esitykseksi paikallisen sopimisen edistämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

Tiivistelmä lausunnosta

Palvelualan ammattiliitto PAMin sopimusaloilla työskentelee noin 390 000 henkilöä. Alat ovat voimakkaasti kilpailtuja ja työvoimavaltaisia. Niillä työskentelee tavallista enemmän nuoria, naisia ja maahanmuuttajia. Merkittävä osa työsuhteista on matalapalkkaisia ja osa-aikaisia. PAM toteaa lausunnossaan, että näistä syistä vähimmäistyöehdot ovat tavallista tärkeämpiä työntekijöiden toimeentulon, hyvinvoinnin ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta, mutta kunnolliset vähimmäistyöehdot ovat välttämättömiä myös yritysten reilun kilpailun ja tuottavuuden kehittämisen kannalta. 

Sopimisen rajausten tausta 

Tälle lähtökohdalle työmarkkinaosapuolet ovat rakentaneet myös yksityisten palvelualojen työehtosopimusten paikallisen sopimisen kokonaisuudet. Sopimisen laajuus on mitoitettu kunkin alan erityispiirteiden pohjalta ja sitä on tasapainotettu sopijaosapuolta koskevilla edellytyksillä. Olennainen osa tasapainoa ovat sopimisen valvonta sekä molempien osapuolien sitoutuminen sisältöjen ja osaamisen kehittämiseen.  

Pamilaisilla aloilla työnantajilla on ilman sopimistakin laajat mahdollisuudet järjestää työaikoja. Esimerkiksi kaupan alalla työnantaja voi ottaa käyttöön 26 viikon tasoittumisjakson ja teettää sen sisällä työtä kuutena päivänä ja yhteensä 48 tuntia viikossa. Matkailu- ja ravintola-alalla työvuoro voi olla 10 tuntia ja vartiointialalla 12 tuntia pitkä. Useimmilla aloilla työvuorot voidaan varsin vapaasti sijoittaa kaikille viikonpäiville ja vuorokaudenaikoihin 

Yksityisille palvelualoille sinänsä tarpeelliset työaikajoustot heikentävät jo tällaisenaan työntekijöiden hyvinvointia ja mahdollisuutta yhdistää työtä ja muuta elämää. Siksi on selvää, että vielä pidemmälle menevät joustot on tarkoitettu vain hyvin poikkeuksellisiin tarpeisiin, että niiden käytöstä voi sopia vain tehtävään koulutettu luottamusmies ja että niitä pitää tehokkaasti valvoa. 

Valvonnan puute yleissitovassa kentässä

PAMissa hoidettavista erimielisyysasioista arviolta 70 % koskee nyt järjestäytymättömiä yrityksiä. Esityksen mukaisesti valvonta jää yleissitovassa kentässä työsuojeluviranomaisen varaan ja koskee vain sitä, onko sopiminen tehty lain ja työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Jos esimerkiksi sopimus työajan tasaamisesta on tehty muodollisesti työehtosopimuksen puitteissa, ei viranomainen voi enää yhtä tehokkaasti puuttua ylipitkiin työjaksoihin eikä valvoa sitä, että työaika tulee tasatuksi tai lisä- ja ylityökorvausten maksetuiksi.  

Kaikkiaan mietintö esityksineen asettaa työtekijöiden suojelun periaatteen alisteiseksi yritysten yhdenvertaisille sopimismahdollisuuksille, mikä on vastoin työlainsäädännön peruslähtökohtaa. Tosiasiassa esitykset saattavat järjestäytymättömien yritysten työntekijät muiden yritysten työntekijöitä heikompaan asemaan, kun laajojen joustomahdollisuuksien vastapainoksi ei yleissitovuuskenttään esitetä vastaavan kaltaisia velvoitteita kuin mitä yritykselle seuraa sen jäsenyydestä työnantajaliitossa.  

Yleissitovuuden murentumisen riskit

Työnantajat ovat toistuvasti esittäneet työntekijän lainmukaisia etuja heikentäviä muutoksia esimerkiksi sairausajan palkkaan ja eräisiin korvauksiin. Jos säännöksistä poikkeaminen tulee mahdolliseksi myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla, kasvattaa se yrityskohtaisten sopimusten houkuttelevuutta.   

Jos vielä valvonta yleissitovassa kentässä on järjestäytyneisiin yrityksiin verrattuna merkittävästi vähäisempää, heikentää se työnantajien kannusteita järjestäytyä yksityisillä palvelualoilla. 

Ajan oloon tämä vaarantaa työehtosopimusten yleissitovuuden. Se jättäisi erityisesti yksityisillä palvelualoilla suuriakin työntekijäryhmiä kokonaan vaille toimeentulon takaavia ja toimialan palkanmuodostuksen ominaispiirteet tunnistavia palkkaehtoja. 

Vaikutukset tuottavuuteen ja työllisyyteen

Pahimmillaan esitys tarkoittaisi kokonaisten toimialojen ja kansantalouden kannalta heikompaa tuottavuus- ja työllisyyskehitystä.  

Suurin osa alojen työnantajayrityksistä toimii yksinomaan kotimarkkinassa tuottaen samoja matalakatteisia palveluita samoille asiakkaille kuin tuhannet muut yritykset. Yksittäinen yritys voi hankkia työehtopoikkeamista etua, mutta hyöty jää tilapäiseksi, kun muiden yritysten on pakko ottaa käyttöön samat poikkeamat pärjätäkseen kilpailussa. Työehdot sen sijaan heikkenevät pysyvästi poikkeamien sallimalle tasolle.  

Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin saattaa parantaa niiden kannattavuutta, kun työntekijöiltä edellytetään uusia joustoja paikallisten sopimusten kautta. Samalla se kuitenkin vähentää kannustimia tuotannon, tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. 

Tällöin uudistus hillitsee luovaa tuhoa tarjotessaan tekohengitystä matalan tuottavuuden yrityksille. Kun tällaiset yritykset työllistävät uudistuksen seurauksena suuremman osan saatavilla olevasta työvoimasta, heikkenee työn tuottavuus kokonaisten toimialojen ja kansantalouden tasolla. Vaikka se pitäisikin yllä työllisyyttä lyhyellä aikavälillä, heikentää hitaampi tuottavuuskehitys edellytyksiä työllisyyden kasvulle ja julkisen talouden tasapainottamiselle pidemmällä aikavälillä.  

Lisäksi: tietosuojakysymykset unohdettu 

Mietinnössä ei ole arvioitu lainkaan tietosuojaan liittyviä kysymyksiä.  Ne tulevat esiin erityisesti luottamusmiehen edustusoikeuden laajuuden selvittämiseen yleissitovuuskentässä. Jos työnantajan pitäisi pystyä selvittämään kuka työntekijöistä on voinut osallistua luottamusmiehen valintaan ja kuka ei, joutuisi työnantaja käytännössä selvittämään, kuka kuuluu ammattiliittoon. Työnantaja rikkoisi tietosuojaa, sillä kysymys on arkaluonteisesta henkilötiedosta. 

Ehdotetuista muutoksista PAM vastustaa erityisesti

• mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla säännöksistä, joista nykyisin voi sopia vain valtakunnallisella työehtosopimuksella 
• työehtosopimusten poikkeamisoikeuksien laajentamista järjestäytymättömiin yrityksiin ilman, että luottamusmiehen asema ja edustusoikeus tunnustetaan yhtäläiseksi ja paikallisen sopimisen valvonta saatetaan vastaavalle tasolle kuin järjestäytyneessä kentässä 

• luottamusmiehen ohittamista tilanteessa, jossa työehtosopimuksen poikkeamismahdollisuus on tieten allokoitu vain luottamusmiehelle. PAM ei myöskään voi hyväksyä paikallisen sopimuksen syntymistä enemmistöpäätöksellä tilanteessa, jossa henkilöstöryhmä on sopijaosapuolena 

Parannusehdotukset 

1. Mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisin työehtosopimuksin työlainsäädännön säännöksistä rajataan niin, että ulkopuolelle jäävät toimialat, joilla on korostunut työehtojen polkemisen riski. Vaihtoehtoisesti yleissitovuutta vahvistetaan vastaavin vaikutuksin. 
   • Muutoksella vahvistetaan työehtojen vähimmäissuojaa erityisesti niillä aloilla, joilla työnantajien järjestäytymisen väheneminen tai työehtosopimusten yleissitovuuden heikkeneminen voi johtaa työehtojen polkemiseen

2. Työsopimuslaissa vahvistetaan oikeus valita yleissitovuuskentässä työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies työehtosopimuksen oikeuksin.   Valittu luottamusmies edustaa paikallisessa sopimisessa työntekijöitä heidän järjestäytymisestään riippumatta.
   • Muutoksilla vahvistetaan paikallisen sopimisen tasapuolisuutta yleissitovuuskentässä ja työntekijöiden yhdenvertaista asemaa työnantajan järjestäytymisestä riippumatta.  

3. Paikalliseen sopimiseen säädetään yleinen kohtuullisuussäännös, jonka mukaan yksinomaan työntekijän etuja heikentävä sopimus on mitätön. Säännöstä sovelletaan ainakin silloin, kun paikallisen sopimisen osapuolena ei ole valtakunnallisen työntekijöiden yhdistyksen edustaja.  
   • Muutoksella ehkäistään työehtojen polkemista ja edistetään molempien osapuolten tavoitteita tukevaa sopimista.  

4. Paikallisen sopimisen välillistä valvontaa lisätään yleissitovassa kentässä seuraavasti:  
   • Paikalliset sopimukset on toimitettava tiedoksi viranomaiselle ja työehtosopimusosapuolille. 
   • Työnantajan on tiedotettava uusista paikallisista sopimuksista henkilöstölleen. 
   • Voimassa olevat paikalliset sopimukset on pidettävä nähtävänä samalla tavoin kuin on säädetty työlakien ja yleissitovan työehtosopimuksen osalta. 
   • Selvitys voimassa olevista paikallisista sopimuksista on annettava osana työsopimuslain tarkoittamaa kirjallista selvitystä työsuhteen keskeisistä ehdoista tai sen korvaavassa kirjallisessa työsopimuksessa.  
   • Muutoksilla parannetaan mahdollisuuksia valvoa paikallista sopimista sekä vahvistetaan yksittäisen työntekijän oikeuksia saada tietoa työsuhteensa keskeisistä ehdoista ja edellytyksiä valvoa oikeuksiaan. 

5. Silloin, kun paikallisen sopimuksen osapuolena on työehtosopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö yhdessä, tapahtuu henkilöstön tahdonilmaisu enemmistöpäätöksen sijasta henkilöstön keskuudessaan tekemin päätöksin. Sopimuksen irtisanominen toteutetaan vastaavasti.   
   • Muutoksilla vahvistetaan henkilöstön oikeutta päättää paikallisesta sopimisesta kollektiivina.