Miten Suomen työeläkejärjestelmä toimii?

Suomessa eläke koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä, vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Kansaneläke ja takuueläke on tarkoitettu Suomessa vakituisesti asuville vanhuksille, joilla ei ole kertynyt työeläkettä lyhyen työhistorian vuoksi.

Miten henkilön työeläke muodostuu?

Työeläkettä karttuu

• työnteosta ja yrittäjyydestä
• tutkintoon johtavasta opiskeluajasta
• joistakin sosiaalietuuksista ja hoitovapaalta.

Jokainen ansaittu euro kasvattaa työeläkkeen suuruutta. Työeläkkeen taso määräytyy yksilöllisesti työuran aikana ansaituista työansioista. Mitä enemmän henkilö on tehnyt kokoaikaisesti töitä ja mitä suurempi palkka hänellä on ollut, sitä suurempi on myös hänen työeläkkeensä.

Lyhyet poissaolot työelämästä eivät katkaise työeläkkeen kertymistä kokonaan, koska eläkettä kertyy myös sosiaalietuuksista, kuten raskaus- ja vanhempainrahasta, työttömän ansiopäivärahasta, kuntoutusrahasta, sairauspäivärahasta sekä työtapaturma- ja liikennevakuutuslain ansionmenetyskorvauksen aikana. Myös tutkintoon johtavasta opiskeluajasta karttuu työeläkettä. Sosiaalietuuksista karttuvan työeläkkeen prosenttiosuudet vaihtelevat, eli jotkin etuudet kerryttävät eläkettä enemmän, toiset taas vähemmän.

Työuran perusteella pieneksi jäävää eläkettä paikataan Kelan maksamalla kansaneläkkeellä tai takuueläkkeellä.

Mistä eläkevarat kertyvät?

Työeläkkeitä rahoitetaan työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla sekä sijoituksilla. Kelan maksama kansaneläke ja takuueläke rahoitetaan kokonaan verovaroin.

On olemassa erilaisia tapoja rahoittaa eläkkeet ja määrittää eläke-etuudet. Suomessa eläkkeet rahoitetaan osittain rahastoivalla järjestelmällä, ja eläke-etuus määräytyy etuusperusteisesti.

Mitä tarkoittaa osittainen rahastoiva järjestelmä?

Osittainen rahastointi tarkoittaa, että osa työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan eli sijoitetaan. Rahastoiduilla varoilla maksetaan eläkkeitä tulevaisuudessa. Loppuosa maksuista käytetään suoraan samana vuonna maksettaviin eläkkeisiin.

Mitä tarkoittaa etuusperusteisuus?

Suomen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen, eli eläke maksetaan luvatun suuruisena elämän loppuun asti. Taso on määrätty etukäteen. Tämän takia eläkkeiden rahoittaminen on erityisen tärkeää, ja tarvittaessa työeläkemaksut joustavat eli nousevat.

Miten väestörakenne ja -kehitys vaikuttaa eläkejärjestelmän rahoitukseen?

Eläkkeellä olevien etuudet maksetaan pääasiassa nyt työssä käyvien työeläkemaksuilla. Näin nuoremmat ikäluokat kustantavat edellisten sukupolvien eläkkeet. Tämä tarkoittaa, että työssäkäyvien määrän on oltava riittävän suuri, jotta eläkkeellä olevien eläkkeet saadaan maksettua. Näin väestön ikärakenteella ja väestönkehityksellä on ratkaiseva merkitys eläkejärjestelmän toimivuuden kannalta.

Suomen ikärakenteen perusteella on ennustettu, että tulevaisuudessa lasten ja työikäisten määrä vähenee samalla kuin eläkeläisten määrä lisääntyy elinajanodotteen kasvaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhuuseläkkeellä ollaan aiempaa pidempään, kun ihmiset elävät pidempään.

Väestön elinajanodote on huomioitu viime eläkeuudistuksessa, jossa nuorempien sukupolvien eläkeikä sidottiin elinajanodotteen muuttumiseen. Elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä. Elinaikakertoimella halutaan vaikuttaa siihen, että ihmiset pysyisivät työelämässä nykyistä pidempään.

Osittaisella rahastointijärjestelmällä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessa, jotta annetut eläkelupaukset saadaan turvatuksi pitkällä aikavälillä. Rahastoituja varoja ja niille saatavia sijoitustuottoja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa eläkkeiden maksamisessa ja koko järjestelmän ylläpitämisessä.

Lue myös

• Eläke turvaa toimeentulon, kun työnteko päättyy
• Eläketurvakeskus: Eläkejärjestelmän kuvaus