Yrityslähestymiskielto purisi toistuviin häiriköinteihin

PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä tähdentää, että lakia yrityslähestymiskiellosta on Suomessa koetettu saada voimaan jo monta vuotta. Asialla oli aluksi kauppojen omistajia edustava Kaupan liitto, mutta nyt myös ammattiliitto PAM ja joukko muita etujärjestöjä tukee tavoitetta.

Asiasta on kirjaus Orpon hallituksen ohjelmassa. Mutta tällä hetkellä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön suunnalta ei lähestymiskiellon valmistelusta ole kuulunut mitään.

− Ruotsissakin yrityslähestymiskiellon valmistelu vei vuosia, joten toivoa sopii, että ministeriöt myös Suomessa saavat asian valmisteluun.

Ruotsissa puhutaan sisäänpääsykiellosta

Ruotsissa liikelähestymiskielto (tillträdesförbud till butik) otettiin käyttöön maaliskuun alussa 2021. Lain perusideana on varmistaa turvallinen asiointi- ja työympäristö kaupan alalla ja ehkäistä rikollisuutta.

Ruotsin kaupan liitto Svensk Handel, kuten myös Ruotsin kaupan työntekijäliitto Handels ajoivat lain säätämistä, mutta kritisoivat sen kangertelevaa toimeenpanoa. Ensimmäisenä vuotena kolme neljästä lähestymiskieltoon määrätystä henkilöstä noudatti kieltoa, mutta toisena vuonna vain puolet.

Haasteena on ollut tuomioistuinten tasapuolinen toiminta kieltojen suhteen. Tämä on näkynyt alkuun liian monen hakemuksen hylkäämisenä.

Erika Kähärän mielestä Ruotsin kokemuksista on otettava opiksi, kun lakia yrityslähestymiskiellosta säädetään. Ensimmäinen askel kuitenkin on, että laki yleensä saadaan säädettyä − olipa kieltolain nimi mikä tahansa.

− Lain nimi saattaa vielä muuttua valmistelussa. Ruotsissa käytössä oleva nimi ’sisäänpääsykielto kauppaliikkeeseen’ on kuvaavampi. ’Yrityslähestymiskielto’ saattaa sekoittua laissa jo olevaan henkilökohtaiseen lähestymiskieltoon.

Kähärän mielestä laki saadaan toimivaksi, kun lähestymiskiellon kriteerit tehdään mahdollisimman selkeiksi.

− Tärkeintä Ruotsissa ja sitten meilläkin on, että poliisi valvoo lähestymiskiellon noudattamista. Kaupan työntekijöiden ei pidä valvoa tai varsinkaan estää lähestymiskiellon rikkojaa. Se on poliisin ja tuomioistuinten asia, Kähärä korostaa.

Lisää opastusta työpaikoille

Vaikka Kähärä odottaa yrityslähestymiskiellon valmistelun alkamista, hän ei usko sen ratkaisevan kaikkia kaupan alan häiriköintiin liittyviä ongelmia.

Hänen mielestään tarvitaan tehostettua toimintaa työpaikoille, perehdytystä ja kertausta siitä, miten myyjän tulee häiriötilanteissa toimia. Mutta lisäksi tarvitaan rakenteellisia turvallisuusratkaisuja, kuten kameravalvontaa ja vartiointia.

− Myös ongelmatilanteiden jälkihoitoon pitää panostaa, ettei taakka ongelmatilanteista kasaannu yksittäisen myyjän harteille, Kähärä sanoo. 

Teksti: Jaakko Takalainen
Kuva: Eeva Anundi