Yksityinen turvallisuusala kaipaa rakenteellista uudistamista

Sisäministeriö asetti työryhmän pohtimaan turvallisuusalan koulutusta, ohjausta ja valvontaa alkuvuodesta julkisuuteen nousseiden tapahtumien takia. Työryhmän juuri julkistettu loppuraportti on luettavissa tästä. 

Raportissa on hyviä suosituksia, kuten pakollinen työharjoittelu ja työnantajille tarjottavat keinot työntekijöiden taustojen selvittämiseen. Mielestämme lisää rohkeutta kuitenkin kaivataan, sillä yksityinen turvallisuusala kaipaa perusteellisempaa rakenteellista uudistumista.

Työntekijöiden koulutukseen on panostettava

On selvää, että tehokkain tapa nostaa yksityisen turvallisuusalan laatua on panostaa työntekijöiden koulutukseen.

Turvallisuusalan luonteeseen voi kuulua fyysiseen koskemattomuuteen ja ihmisten perusoikeuksiin puuttuminen. Se on vastuullista työtä, johon pitää aina saada kunnon koulutus. Tämä on sekä turvallisuusalan työntekijän että toimien kohteen oikeusturvan kannalta aivan oleellista. Nykyvaatimuksilla esimerkiksi poliisin tai rajavartioston avuksi asetettu järjestyksenvalvoja voi pätevöityä tehtävään 160 tunnin koulutuksella.

Mielestämme koulutus ei tällä hetkellä vastaa sitä, kuinka vastuullista yksityisen turvallisuusalan työ on. Tähän näkemykseen ministeriön työryhmän enemmistö ei kuitenkaan yhtynyt. 

Soveltuvuus alalle on varmistettava

SORA-lainsäädäntöä sovelletaan turvallisuusalan koulutuksessa, mutta sen käyttöä tulisi täsmentää, jotta alalle selvästi soveltumattomat hakijat pystytään rajaamaan pois. 

Turvallisuuskoulutusta järjestäville oppilaitoksille on turvattava riittävät resurssit pääsy- ja soveltuvuuskokeiden toteuttamiseen. Lisäksi valtakunnallisesti yhteiset arviointikriteerit soveltuvuuden arvioimiseksi sekä menettelytapaohjeistus opiskeluoikeuden mahdolliselle peruuttamiselle takaisivat yhtenäiset käytännöt alan oppilaitoksille.

Tällä tavoin myös työnantajayritykset voisivat luottaa siihen, että turvallisuusalan tutkinnon suorittaneet työnhakijat ovat koulutuksen saatuaan alalle soveltuvia. 

Omavalvonta osaksi valvonnan keinoja

Työryhmä suosittaa, että omavalvontasuunnitelman laatimisvelvollisuuden sisällyttämistä lakiin harkittaisiin. Tämä on ehdottomasti kannatettava asia.

Suosituksen mukaisesti omavalvontasuunnitelman olisivat velvollisia laatimaan vartioimisliike- tai järjestyksenvalvojatoimintaa harjoittavat turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijat. Omavalvonnan voi nähdä osana siihen velvoitetun toimijan sisäistä valvontajärjestelmää ja sisäisen valvonnan keinona, kun palvelun tuottaja on velvoitettu huolehtimaan omavalvonnan keinoin palvelujen laadusta, riittävyydestä, turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta. 

Työntekijän oikeusturvaa on selkiytettävä

Yksityisen turvallisuusalan työntekijä saattaa joutua käyttämään tehtävässään julkista valtaa ilman lainsäädännön antamaa oikeutusta (esim. terveydenhuollon yksiköt). 

Nykyisellään lainsäädäntö ei ota riittävän tarkasti kantaa virkavastuun ulottuvuuksiin toimivaltuuksissa, joissa yksityisten hoitamiin tehtäviin liittyy julkisia tehtäviä. Näissä tilanteissa työntekijä soveltaa yleisiä oikeuttamisperusteita, kuten pakkotilaa, tai yleistä kiinniotto-oikeutta. Tämä tilanne ei ole yksilön oikeusturvan kannalta kestävä. 

Alalla on isoja haasteita, joiden korjaaminen vaatii rohkeutta ja panostuksia sekä lainsäätäjiltä että työnantajilta. Yksityisen turvallisuusalan vaikutus maan kokonaisturvallisuuteen on aito, ja sen tuoma asema vastuullinen. Tästä syystä laatua pitää pystyä nostamaan. 

Kirjoittaja Markku Saikkonen toimii PAMissa sopimusasiantuntijana.