Hyppää sisältöön
Blogit

05.04.2022 09:06

Uusia työllisyysennätyksiä on turha toivoa, jos koulutus kasautuu

PAM katsoo, että koulutuspolitiikan keskiössä tulee tämänhetkisessä tilanteessa olla työvoimapolitiikkaan suunnatut resurssit, joilla voidaan tukea elinikäisen oppimisen toteutumista työuran kaikissa nivelvaiheissa. Tämä tarkoittaa uudelleen kouluttautumisen tukemista, korkeakoulujen resurssien lisäämistä, työssäoppimisen tukemista, alakohtaisten täsmäkoulutusten järjestämistä sekä jo olemassa olevan henkilöstön digiosaamiseen satsaamista.

Hallitus kokoontuu kevään 2022 kehysriiheen tilanteessa, jossa työllisyysaste on pari vuotta jatkuneesta globaalista pandemiasta huolimatta ennätyskorkealla. Jotta hyvä kehitys jatkuu, tarvitaan nyt panostuksia ennen kaikkea osaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Esimerkiksi OECD on arvioinut , että toimialojen ja työtehtävien muuttuessa jopa puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Koronapandemia on nopeuttanut tätä muutosta lähes kaikilla toimialoilla ja lisännyt jatkuvan oppimisen tarvetta entisestään.

OECD on arvioinut , että toimialojen ja työtehtävien muuttuessa jopa puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina.

Jatkuva oppiminen on välttämätöntä – myös duunareille

Jatkuvan oppimisen suhteen meillä on yksi merkittävä ongelma ylitse muiden: koulutus kasautuu. Suomessa korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset osallistuvat aikuiskoulutukseen huomattavasti enemmän kuin matalapalkkaiset ja toisen asteen tai pelkän peruskoulutuksen omaavat. Koulutuksen kasautumisen suhteen olemme valitettavasti OECD-maiden kärkeä.

Työssä olevien osaamistason nostaminen ja osaamisen uusintaminen on välttämätöntä koko maan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, mutta esimerkiksi tuoreen työolobarometrin mukaan jatkuva oppiminen ei ole kaikkien ulottuvilla. Käytännössä suurin osa aikuiskoulutukseen panostetuista varoista kuluu toimihenkilöiden lisäkouluttamiseen, kun taas työntekijäammateissa toimivat jäävät jatkuvasti vaille työuran aikaista osaamisen kehittämistä. Vaikka osallistumien aikuiskoulutukseen on vuosien saatossa kasvanut, osallistumiserot eri ammattiryhmien välillä ovat edelleen samaa suuruusluokkaa kuin 1980-luvulla.

Samaan aikaan kun tarve jatkuvalle osaamisen päivittämiselle työelämässä on jo valmiiksi suuri, koronapandemia on vain kiihdyttänyt tahtia. Pandemia-aika on selvästi jättänyt pitkät jäljet työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Kun Osaamisen ennakointifoorumi selvitti loppuvuodesta 2021 pandemian vaikutuksia eri alojen koulutus- ja osaamstarpeisiin, esimerkiksi matkailu-, ravitsemus- ja majoitusalojen asiantuntijoista 84 % arvioi pitkäaikaisvaikutukset joko rakenteellisesti merkittäviksi tai vähintään selviksi. Jopa 95 % mara-alojen vastaajista arvioi pandemian vaikuttavan toimialojen ammatti- ja tehtävärakenteeseen. Kaksi kolmasosaa kaupan alan asiantuntijoista katsoi, että pandemialla on selviä tai merkittäviä vaikutuksia alalle.

Työssä olevien osaamistason nostaminen ja osaamisen uusintaminen on välttämätöntä koko maan kilpailukyvyn ylläpitämiseksi,

Erityisen suuri tarve on digiosaamiselle. Esimerkiksi joka ikinen edellä mainittuun Osaamisen ennakointifoorumin selvitykseen vastanneista kaupan alan asiantuntijoista totesi digitaitojen kasvattavan merkitystään seuraavien vuosien aikana. Verkkokaupan kasvun keskellä tämä on tuskin kenellekään yllätys. Toisaalta myös esimerkiksi majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluissa digiosaamisen merkittävään korostumiseen uskoi 70 % vastaajista. Voidaankin sanoa, että kaikilla palvelualoilla korostuvat jatkossa esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen, digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot, robotiikkateknologian käyttötaidot ja automaatioiden hallintaosaaminen.

Panostetaanko riihessä osaamiseen?

Koulutusasioihin liittyvistä kehysriihipäätöksistä suurimman huomion saanee opetusministeri Li Anderssonin esitys, jossa ammatillisen koulutuksen opettajiin ja ohjausresursseihin tarkoitettu vuosittainen 80 miljoonan euron tulevaisuusinvestointi tulisi vuodesta 2023 alkaen budjettiin pysyväksi rahoitukseksi. Tätä voi lämpimästi kannattaa.

Toivottovasti muut koulutukseen ja osaamiseen liittyvät päätökset eivät kuitenkaan jää siihen. Jotta hyvä työllisyyskehitys jatkuu, on hallituksen tuettava myös elinikäisen oppimisen toteutumista työuran kaikissa nivelvaiheissa. Tämä tarkoittaa uudelleen kouluttautumisen tukemista, korkeakoulujen resurssien lisäämistä, työssäoppimisen tukemista, alakohtaisten täsmäkoulutusten järjestämistä sekä jo olemassa olevan henkilöstön digiosaamiseen satsaamista.

Koronapandemia on kiihdyttänyt työelämän muutosta, mutta tämä on vasta alkua. Automatisaation ja digitalisaation myötä arviolta  joka neljäs työtehtävä muuttuu merkittävästi seuraavan 10–20 vuoden aikana. Suurin muutos on matalapalkkaisissa ja matalampaa koulutusta edellyttävissä tehtävissä. Onkin päivänselvää, että niin kauan kuin koulutamme pääasiassa heitä, joiden koulutustaso on jo valmiiksi korkea, on turha haaveilla uusista työllisyysennätyksistä.

Blogikirjoitus on osa juttusarjaa liittyen PAMin kehysriihiterveisiin. Voit lukea PAMin kehysriihelle asettamista vaatimuksista täältä : PAMin terveiset tulevaan kehysriiheen: pidetään huolta työelämästä ja sen kehittämisestä.

Avainsanat:

elinkeinot koulutus

Haku