Ukrainalaisten hätä koskettaa meitä kaikkia

Sota Ukrainassa on järkyttänyt syvästi meitä kaikkia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan päätti rauhan aikakauden Euroopassa. Sota on tuomittu laajasti ja ukrainalaisten hätä yhdistää koko maailmaa.

Venäjän sotatoimet kohdistuvat myös niitä arvoja ja periaatteita − demokratiaa, ihmisten oikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa − kohtaan, joita ammattiyhdistysliike on ollut rakentamassa ja vaalimassa. Sota on sotaa ammattiyhdistysliikkeiden vaalimaa rauhanaatetta ja koko ihmisyyttä vastaan.

Venäjä hyökkää yhä enemmän myös siviilejä vastaan ja hätää pahentaa puute suojasta, ruuasta ja energiasta. Paine Ukrainan rajoilla kasvaa ja humanitaarinen kriisi pahenee.

Monella suomalaisella on Ukrainassa asuvia vanhempia, isovanhempia, serkkuja, ystäviä ja muita läheisiä. Niin myös PAMissa juristina työskentelevällä Julia Rintamolla.

”Läheisten turvallisuudesta on raastava huoli. Uutisten jatkuva seuraaminen on henkisesti kuluttavaa ja auttamisen tarve on suuri.”

Ukrainan tapahtumat ovat avanneet kipeitä muistoja monessa suomalaisessa perheessä − varsinkin vanhemmassa ikäpolvessa. Auttamishalu on suuri.

”Venäjän hyökkäykseltä turvaan lähteneet ja toisaalta kotiaan ja kotimaataan puolustamaan jääneet ihmiset tarvitsevat välitöntä apua. Tällä hetkellä tehokkain tapa auttaa on tukea avustusjärjestöjä, joiden kautta apu menee perille viiveettä”, korostaa Rintamo.

Nollatoleranssi vihapuheille

Huoli ja suuttumus voivat laukaista yksittäisissä ihmisissä vihanilmauksia syyttömiä kohtaan. Suomessa asuu runsas joukko venäläistaustaisia ihmisiä. Monet heistä työskentelevät juuri palvelualoilla.

PAMin luottamusmiehiltä on kantautunut viestejä, joiden mukaan venäläistaustaiset työntekijät ovat saaneet osakseen asiattomia kommentteja tai jopa vihapuheita asiakkailta.

”Vihapuhetta on kohdistettu niin venäläistaustaisia kuin myös muita itä-eurooppataustaisia kohtaan. Toleranssi tällaisille kommenteille niin työpaikoilla kuin muuallakin tulee olla nolla”, korostaa varaluottamusmiehenä toiminut Christian Karau.

PAMin jäsenistössä on paljon sekä ukrainalais- että venäläistaustaisia työntekijöitä. Monet heistä työskentelevät läheisinä työtovereina.

”Kaikilla työpaikoilla on vaalittava hyvää yhteishenkeä ja työtovereita on kunnioitettava, vaikka tilanne onkin poikkeuksellinen. Tavalliset kansalaiset eivät ole syyllisiä tähän tilanteeseen olivatpa he kotoisin mistä maasta tahansa”, summaa Karau.

PAMin keskeisimpiä arvoja ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä ja koko yhteiskunnassa.

Pakotteiden välilliset vaikutukset on kestettävä

Venäjän sotatoimiin on vastattu kovilla pakotteilla erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen suunnalta. Venäjän keskuspankkiin, liikepankkeihin, yrityksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuvilla toimilla pyritään lamauttamaan Venäjän talous ja heikentämään näin maan sotakoneistoa. Venäjän valuuttavarannot on jäädytetty ja ruplan arvo on jo romahtanut.

Kansainväliset pakotteet ja Venäjän vastapakotteet tulevat vaikuttamaan myös Suomen talouteen. Erityisesti Venäjän kanssa kauppaa käyvien yritysten toiminta vaikeutuu. Palvelualoilla suora yhteys Venäjään on heikompi kuin monilla teollisuuden aloilla, mutta tilanne tullee heijastumaan myös palvelusektorille.

Pakotteet ja vastapakotteet nostavat energian hintaa ja kiihdyttävät yleistä inflaatiota. Lentoliikenteelle asetetut rajoitteet vaikuttavat matkailuun, kuten myös ruplan heikko kurssi. Mahdollinen taantuma ja inflaatio voivat heijastua kuluttajien ostovoimaan ja tätä kautta yritysten kykyyn työllistää. Pakotteiden välttämättömyydestä ollaan kuitenkin yksimielisiä.

”Palvelualat ovat perinteisesti olleet melko hyvin suhdannevaihteluja kestäviä. Niillä ei tyypillisesti nähdä yhtä voimakkaita tuotannon heilahteluja kuin vaikkapa valmistavassa teollisuudessa. Matkailun ja tukkukaupan toimialat ovat kuitenkin suhteellisen herkkiä maailmantalouden tilanteelle, kertoo PAMin ekonomisti Olli Toivanen.

”Kärsijöinä voivat siis valitettavasti olla osin samat toimialat, joille jo koronavuodet ovat olleet erityisen vaikeita. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa olisikin löydettävä ne keinot, joilla pakotteiden ja mahdollisen taantuman iskuja jaetaan nyt tasaisemmin”, hän korostaa.