Työtulojen ja etuuksien yhteensovittamista tulee yksinkertaistaa

Tulojen yhteensovittaminen aiheuttaa kuitenkin myös henkistä ja hallinnollista kuormitusta, kun lisätyötä vastaanottaessa pitäisi ensinnäkin selvittää, miten työtulot vaikuttavat erilaisiin etuuksiin ja maksuihin, ja toiseksi tulojen muutoksesta tulisi ilmoittaa pahimmassa tapauksessa useaankin eri virastoon vaikeaselkoisilla lomakkeilla. Ensin astutaan siis niin kutsuttuun informaatioloukkuun, jossa työtulojen vaikutuksesta kokonaisansioihin ja -kuluihin sekä maksuajankohtiin ei ole selkeätä kuvaa, ja tämä epävarmuus saattaa itsessään lannistaa ajatuksen työn vastaanottamisesta.

Vaikka työtä vastaanottavalla olisi hyvät tiedot palkkatulojen vaikutuksista muihin tuloihin, voi lisätyön vastaanottamisen vaatima byrokratia viedä yhä aikaa, vaivaa ja jopa rahaa, jos tilanne vaatii esimerkiksi virastoissa asiointia fyysisesti. Kyse on tällöin byrokratialoukusta, jossa ansiotyöstä saadut lisätulot eivät ole välttämättä niihin käytetyn vaivan arvoisia.

Loukut syntyvät tavallisimmin epäsäännöllisessä tai satunnaisessa työssä

Kannustinloukkuja mitataan efektiivisillä veroasteilla, eli paljonko nettotulot ja -menot todellisuudessa muuttuvat ansiotulojen, etuuksien, verojen ja maksujen yhteisvaikutuksena, kun otetaan vastaan työtä tai lisätään työtunteja. Toisinaan myös byrokratialoukuille pyritään antamaan rahallisia arvoja. Näin on tehty esimerkiksi yrittäjien arvonlisäverovelvollisuutta koskevassa tutkimuksessa, jossa verovelvollisuuden aiheuttaman byrokratian hintaa arvioitiin sen nettoarvonlisäyksen määrällä, josta yritykset ovat keskimäärin valmiita luopumaan säilyäkseen verovelvollisuuden alarajan alapuolella.

Vastaavasti sosiaalietuuksiin liittyvään byrokratialoukun suuruudeksi voisi määrittää ne työsuhteen tuomat lisäeurot, joista luovutaan, kun tulojen ja etuuksien sovittelu koetaan aikaa vieväksi, hankalaksi tai epävarmaksi. Byrokratia- ja informaatioloukun vaikutusta voikin lieventää lisäämällä taloudellisia kannustimia.  Kaikenlaiset kannustinloukut koskevatkin tyypillisesti satunnaisia töitä tai tilanteita, joissa on epävarmaa, riittääkö tarjolla oleva työ takaamaan toimeentulon. Jos työehdot, työtunnit ja palkka ovat kunnossa, ei kannustimista siirtyä työttömyydestä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta työelämään ole varmasti pulaa.

Satunnaisten töiden houkuttelevuuteen tarjotaan puolestaan turhan usein lääkkeeksi jo nykyisellään matalatasoisten etuuksien leikkaamista.

Leikkausten vaikutus saattaisi kuitenkin olla itse asiassa käänteinen. Kuten byrokratialoukkujen purkamiseen suuntaavia kokeiluja valmistellut tutkijaryhmä raportissaan huomioi, rahallinen niukkuus voi itsessään syventää byrokratia- ja informaatioloukkujen ongelmaa. Niukkuuden aiheuttama stressi vaikeuttaa nimittäin satunnaisen työn vastaanottamiseen liittyvän epävarmuuden käsittelemistä. 

Loukkujen purkamiseen tarvitaan teknisiä ratkaisuja sekä uusia kannustimia

Terveisissään hallituksen kevään kehysriiheen ja käynnissä olevaan sosiaaliturvauudistukseen PAM tukee kahta lähestymistapaa ansiotyön ja etuustulojen yhdistämisen ongelmien ratkaisuun. Ensinnäkin sosiaaliturvaan liittyvää etuus- ja palvelujärjestelmää tulee yksinkertaistaa kansalaisen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa muun muassa tulotietojen automaattista käsittelyä, tiedonkulun sujuvoittamista virastojen välillä sekä käsitteiden ja ansiotulojen vaikutusten yhdenmukaistamista eri etuuksien ja maksujen välillä. Näin voidaan karsia etuusbyrokratian luovimisen vaatimaa aikaa ja vaivaa. Tärkeä palanen on myös tiedon saavutettavuus, jotta kaikilla voi olla lisätyötä tarjottaessa varma tieto sen vaikutuksista tuloihin.

Toiseksi PAM toivoo hallituksen vauhdittavan nykysuunnitelmien mukaan loppukesästä 2022 vasta kokeiluun suuntaavan työtulotuen käyttöönottoa. Kyse on negatiivisesta veroelementistä kaikista pienituloisimmille työntekijöille. Se kompensoisi sosiaalivakuutusmaksujen asettamaa tasaveroa sekä loiventaisi etuuksien kaventumisen aiheuttamaa kannustinongelmaa. Työtulotuki madaltaisi siis etuuksia vastaanottavan henkilön efektiivistä veroastetta ja loisi positiivisen taloudellisen kannustimen lisätyön vastaanottamiseen sekä byrokratia- ja informaatioloukkujen ylittämiseen.

PAM toivoo hallituksen yksinkertaistavan sosiaaliturvaan liittyvää etuus- ja palvelujärjestelmää kansalaisen näkökulmasta sekä vauhdittavan nykysuunnitelmien mukaan loppukesästä 2022 vasta kokeiluun suuntaavan työtulotuen käyttöönottoa.

Syyperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on väistämättä toiminnaltaan monimutkaisempi kuin universaalit ratkaisut, joissa etuuksia maksetaan samansuuruisina vastaanottajien elämäntilanteesta riippumatta. Teknisten toteutusratkaisujen kuten vuoden 2019 alussa käyttöönotetun tulorekisterin myötä tämä monimutkaisuus voidaan kuitenkin pitää yhä paremmin konepellin alla, jolloin järjestelmä näyttäytyy yksinkertaisena ja etuudet saadaan maksuun nopeasti ja ennustettavasti myös työtuloihin yhdistettynä. Vakituisen kokoaikatyön tavoite on säilyttämisen arvoinen, mutta se ei tarkoita, etteikö myös satunnaisesti työskentelevien tilannetta tulisi parantaa etuusjärjestelmän ja verotuksen keinoin.

Blogikirjoitus on osa juttusarjaa liittyen PAMin kehysriihiterveisiin. Voit lukea PAMin  kehysriihelle asettamista vaatimuksista täältä :  PAMin terveiset tulevaan kehysriiheen: pidetään huolta työelämästä ja sen kehittämisestä.

Lisää byrokratia- ja informaatioloukuista:

Harju ym. (2019) Sosiaaliturvan byrokratialoukut: Suunnitelma satunnaistetusta kenttäkokeesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2019.

Sosiaaliturvakomitean työllisyyden ja osaamisen jaosto sekä tutkimus- ja arviointijaosto (2022) Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen – Sosiaaliturvakomitean ongelmaraportti. Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2022:2.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (2021) Kannustinloukkujen purkamisen valmistelu ja toimeenpano. Tuloksellisuustarkastuskertomus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 14/2021.