Työttömyysturvan muutokset köyhdyttävät pienituloisia ja vaikeuttavat palvelualojen työvoimapulaa

Työsuhteiden laatu on jatkuvasti rapautunut. Tämä on vaikuttanut palvelualojen työntekijöiden toimeentuloon. Hallituksen esityksellä isketään juuri näihin ihmisiin, jotka muutenkin ovat erittäin haavoittuvassa työmarkkina-asemassa ja elävät epävarmuudessa työsuhteen jatkumisesta ja toimeentulon riittävyydestä, luonnehtii PAM.

Oletus vakinaisesta kokoaikatyöstä vanha

PAM pitää käsittämättömänä, että työttömyysturvaan ollaan tekemässä muutoksia oletuksena vakinainen kokoaikainen työ, kun todellisuudessa työmarkkinoiden muutos on tehnyt työstä yhä epävarmempaa.

Palvelualoilla yli puolet työsuhteista on erilaisia epätyypillisiä työsuhteita. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 majoitus- ja ravitsemisalalla alkaneista työsuhteista yli 50 % oli osa-aikaisia ja vähittäiskaupassa osa-aikaisten työsuhteiden osuus oli yli 60 %. Palvelualojen ammattiryhmien välillä on myös suuria eroja. Esimerkiksi tarjoilijoiden avoimiksi ilmoitetuista paikoista 79 % on vuokratyötä, lyhyitä määräaikaisuuksia tai osa-aikaisia työsuhteita (Työvoimatiekartan raportti).

Palvelualoilla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä sen takia, ettei kokoaikatyötä ole yksinkertaisesti saatavilla. Tämä näkyy Palvelualojen työttömyyskassan ansiopäivärahan saajissa. Palvelualojen työttömyyskassa maksaa n. 50 % ansiopäivärahasta soviteltuna päivärahana. Vaikka työttömyyspäivärahan saajien määrä laskee, sovitellun päivärahan saajien määrä jatkaa kasvuaan. Lisäksi osa-aikatyön tekeminen on selvästi yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Joka viides nainen ja joka kymmenes mies tekee osa-aikatyötä (Tilastokeskus).

Työvoiman saanti vaikeutuu

Hallituksen esittämä työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 6 kuukaudesta 12 kuukauteen vaikeuttaa erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia päästä ansioturvan piiriin. Lisäksi leikkaus vaikuttaa suoraan yksityisten palvelualojen veto- ja pitovoimaan. Seurauksena voi olla se, että moni palvelualojen työntekijä vaihtaa alaa kasvaneen epävarmuuden ja turvattomuuden vuoksi. PAM pitää vakavana sitä, että hallitus omalla toiminnallaan pahentaa entisestään palvelualojen työvoimansaantia.

PAM vaatii, että osa-aikatyön teettämiselle kirjataan laissa määritellyt perustellut syyt, mikäli hallitus haluaa lisätä kokoaikaisten työsuhteiden määrää. Näin ainakin varmistetaan, että yritykset tarjoavat ensisijaisesti kokoaikatyötä ja toiseksi varmistetaan jokaisen palkansaajan toimeentuloa.

Pois ansioturvalta

Työttömyysturvan euroistamisessa PAM vastustaa puolikkaiden kuukausien huomioimista työssäolokuukausina, sillä puolikkaat kuukaudet vaikuttavat epätyypillisissä työsuhteissa olevien sekä tulotasoon että työssäoloehdon kertymisaikaan. Puolikkailla kuukausilla ansio-osa ei kertyisi, joten vakuutetuilla ei olisi hyötyä ansioturvan piiriin pääsystä. Toisaalta suurin osa pätkätyöläisistä ei pystyisi kerryttämään työssäoloehtoa, kun tarkastelujakso olisi sama osa- ja kokoaikaislle työntekijöille.

Tämän vuoksi PAM esittää, että jos puolikkaat kuukaudet halutaan huomioida työssäolokuukausina, pitää ansio-osalle määritellä minimitaso.

Suojaosa kannustaa työhön

PAM vastustaa suojaosan poistoa sovitellusta päivärahasta. Kataisen hallituksen aikana säädetyn suojaosan on katsottu parantavan merkittävästi kannustimia ottaa vastaan pienipalkkaista ja lyhytkestoista työtä. Suojaosa on mahdollistanut monelle vastentahtoisenkin osa-aikatyön vastaanottamisen ja näin parantanut näiden osa-aikaisten toimeentuloa.

Suojaosan poisto on täysin ristiriidassa hallituksen leikkaukselle asettaman työllisyyden parantamistavoitteen kanssa. Leikkauksen jälkeen jatkossa työttömän ei olisi kannattavaa ottaa vastaan osa-aikatyötä tai lyhyttä määräaikaista työtä. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että suojaosan poistolla kannustetaan ihmisiä siirtymään osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Palvelualoilla kokoaikatyötä ei yksinkertaisesti ole saatavissa työmarkkinoiden rakennemuutoksen takia.

Lapsikorotuksia ei pidä PAMin mielestä poistaa, sillä työttömyysturvan lapsikorotukset ovat erityisen tärkeitä pienituloisille lapsiperheille. Nykyisin lapsikorotuksen määrä on 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrän mukaan. Leikkausten vaikutus olisi niin suuri pienimpien ansiopäivärahojen saajilla, että moni heistä joutuisi tukeutumaan toimeentulotukeen.  Heikennys on kohtuuton ja ajaa monet yksinhuoltajat erittäin pahaan taloudelliseen ahdinkoon.

Omavastuuaika poistettava, ei pidennettävä

PAM vastustaa omavastuuajan pidentämistä, sillä tämä vaikuttaisi suoraan matalapalkkaisten työttömäksi jääneiden toimeentuloon. Pienituloisille tämä merkitsisi velkaantumista ja toimeentulotukeen turvautumista. Sen sijaan PAM esittää omavastuupäivien poistamista kokonaan.

Jo nykyinen viiden päivän omavastuuaika on aiheuttanut monelle toimeentulovaikeuksia, jolloin he ovat joutuneet ottamaan lainaa selviytyäkseen välttämättömistä päivittäisitä kuluista. PAMin Jäsenten heikosta taloudellisesta asemasta kertoo myös PAMin tuorein jäsenkysely, jossa 27 % taloudellisessa ahdingossa olevista vastanneista ilmoittaa joutuneensa turvautumaan pankkilainaan tai pikavippiin saadakseen välttämättömät menonsa katetuksi.

Hallituksen on huomioitava, että omavastuupäivät kuluvat eri tavoin eri työttömillä. Esimerkiksi kokoaikaisilla työttömillä ne kuluvat kahdessa viikossa, kun taas epätyypillistä työtä tekevien omavastuupäivät saattavat venyä jopa 8 viikolle.

Hallitus ajaa leikkauspolitiikallaan naiset yhä enemmän turvautumaan täydentäviin tulonsiirtoihin. Hallituksen esitysten toteutuessa niiden vaikutukset näkyvät vuosien kuluttua. Naisten eläkeläisköyhyys lisääntyy, kun hallituksen suunnitelmissa on, että ansioturvasta ei jatkossa kerry myöskään eläkettä.

PAM huomauttaa myös, että hallituksen esityksen lausuntoaika on poikkeuksellisen lyhyt. Hyvän lainvalmistelun periaatteisiin kuuluu varata jokaiselle hallituksen esitykselle riittävästi lausuntoaikaa. Yleensä lausuntoaika on poikkeuksellisen lyhyt vain, jos tilanne niin vaatii. Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä. Näyttää vahvasti siltä, että nykyisen hallituksen työskentelyssä hyvän lainvalmistelun periaatteet eivät täysin toteudu.

Löydät koko lausunnon täältä