Työttömyysturvan euroistaminen etenee – huomio kiinnitettävä pienituloisten tilanteeseen

Muutos on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Jatkossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto lasketaan työstä kertyneiden eurojen, ei työhön käytettyjen tuntien perusteella. Nyt työttömyyspäivärahaa saavan on pitänyt työskennellä 18 tuntia viikossa vähintään 26 viikon ajan ollakseen oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Jatkossa työssäoloehto karttuisi ansioiden mukaan. Tämä nopeuttaisi ja helpottaisi päivärahan saantia, kun nykyisten työaika- ja palkkatietojen selvittämisen sijaan riittäisivät palkkatiedot.

Osana työllisyyspakettia euroistamisen on määrä vahvistaa julkista taloutta.

Uudessa mallissa työttömyysturvan piiriin pääsisivät esimerkiksi alle 18 tuntia viikossa työskentelevät, he joilla ei ole työajan seurantaa sekä provisiopalkkaa saavat, mikäli he ylittävät asetetun palkkatason.

Muutos ei kuitenkaan tuo mukanaan vain positiivisia mahdollisuuksia.

”Olemme huolissamme, että tässä nopealla aikataululla tehtävässä muutosprosessissa ei ennätetä huomioimaan kaikkia euroistamisen vaikutuksia ja siksi kärsijöiksi uhkaavat joutua pienituloiset palvelualojen työntekijät.”, PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto varoittelee.

Erityisen huolestuttavana esillä olevassa euroistamisen mallissa PAM pitää sitä, että osa pienituloisista etuudensaajista uhkaa jäädä kokonaan ilman työttömyysturvan ansio-osaa, vaikka täyttäisivätkin työssäoloehdon.

Tämän hetkisen valmistelun mukaan työssäoloehto karttuisi, kun kuukausitulot olisivat vähintään 844 euroa. Jos kuukausitulot asettuisivat välille 422-843 euroa, karttuisi työssäoloehto puoli kuukautta.

”Näillä ehdoilla tekemissämme laajoissa laskelmissa selviää, että jos euroistamisen yhteydessä ei muuteta päivärahan määrittelyä eli sen suuruutta koskevia säädöksiä, tulee ansio-osa kertymään vain sellaisessa tilanteessa, jossa työssäoloehdon kuukausiraja 844€ ylittyy tai jossa työssäoloehto kertyy täysiä kuukausia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 422-843  euroa ansaitseva saisi vain peruspäivärahan, vaikka olisikin työskennellyt työssäoloehtoon vaadittavan määrän”, kuvaa Veirto huolensa syytä.

PAM vaatiikiin, että euroistamisesta päätettäessä määriteltäisiin myös minimi ansio-osalle. Oikeus siihen syntyisi, jos työssäoloehto täyttyisi.

”Tilanne, jossa kassaan kuuluva jäisi ilman ansio-osaa, olisi ristiriidassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan perustavanlaatuisen idean kanssa, Sen mukaan kuulumalla työttömyyskassaan voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta”, Veirto toteaa.

Hän muistuttaa, että työtuntien määrä vaihtelee palvelualoilla paljon.

PAM on ollut aiheesta aktiivisesti yhteydessä päättäjiin varmistaakseen, että heillä on tarvittava tieto arvioidakseen tehtävät korjaustarpeet jo ennen kuin uutta mallia otetaan käyttöön. PAM on nostanut euroistamisen esille omissa kehysriihiterveisissään sekä toimittanut aiheesta laajan muistion aiheen vastuuministerille, ministeri Sarkkiselle, jonka PAM toivoo ymmärtävän ja huomiovan pienituloisen näkökulman euroistamisen jatkotyöskentelyssä. PAMin ensisijainen esitys euroistamisen osalta on minimitason määritteleminen ansio-osalle yllämainitulla tavalla.

PAM pitää tärkeänä, että valmistelutyön yhteydessä varmistetaan, ettei työssäoloehdon euroistaminen tule kohtuuttomasti lisäämään työttömyyteen liittyviä taloudellisia riskejä esimerkiksi kausi- sekä projektiluontoista työtä tekevillä tai muilla epätyypillisisä työsuhteissa työskentelevillä.