Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Työtaisteluoikeus on tärkeä perusoikeus
Artikkelit

27.03.2025 14:37

Työtaisteluoikeus on tärkeä perusoikeus

Työtaisteluoikeus on olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa ja työmarkkinoiden toimintaa. Sen avulla työntekijät ja ammattiliitot voivat vaikuttaa työehtoihin silloin, kun neuvotteluteitse ei päästä toivottuihin tuloksiin. Lakko-oikeus kuuluu kaikille palkansaajille, ja sen rajoittaminen on aina merkittävä perusoikeuskysymys, muistuttaa PAMin juristi Marianne Friman.

Lakko-oikeudella tarkoitetaan työntekijöiden oikeutta käyttää kollektiivisia painostuskeinoja eli työtaisteluja työnantajia vastaan. Lakoilla viitataan usein kaikentyyppisiin työtaisteluihin, ei pelkästään työnseisauksiin. Oikeampi nimitys moninaisille toimille olisi kuitenkin työtaisteluoikeus.

Suomessa työtaisteluoikeuden perusta luotiin jo vuonna 1924, kun säädettiin työrauhavelvollisuudesta – eli jos ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta, lakkoilu on sallittua. Vuonna 1946 voimaan tullut työehtosopimuslaki on muuttunut useita kertoja, mutta työtaisteluoikeuteen on puututtu vain harvoin. Viime vuonna työtaisteluoikeutta kuitenkin rajattiin muun muassa poliittisten ja tukilakkojen osalta sekä nostamalla lakkosakkoja.

Työtaisteluoikeus on tunnustettu perusoikeudeksi monilla tasoilla. Suomessa se kuuluu perustuslain yhdistymisvapauden (PL 13.2 §) piiriin, ja se on turvattu myös kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on jo 1950-luvulta alkaen suojellut työtaisteluoikeutta osana yhdistymisvapautta.

Työpaikalla jokaisella on oikeus osallistua lakkoon ilman pelkoa seuraamuksista. 

Työnantaja voi pyrkiä murentamaan lakkojen vaikutusta tarjoamalla bonuksia, ylityökorvauksia tai muita etuuksia lakkoihin osallistumattomille. Tällainen toiminta rikkoo kuitenkin työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. 

Korkeimman oikeuden tuoreessa ratkaisussa (KKO 2024:47) katsottiin, että työnantaja oli syrjinyt työntekijöitä heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella tarjoamalla ylimääräisiä etuja lakkoon osallistumattomille. Oikeuden mukaan työnantajan tuli maksaa syrjityille työntekijöille, eli lakkoon osallistuneille, hyvitystä yhdenvertaisuuslain perusteella.

Oikeuden päätös korostaa, että työnantajan pyrkimys murtaa lakko tarjoamalla ylimääräisiä etuja lakkoa rikkoville työntekijöille on juridisestikin kiellettyä. Tämä rikkoo työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja loukkaa heidän perusoikeuksiaan osallistua ammattiyhdistystoimintaan ilman pelkoa syrjinnästä.

Artikkelin kirjoittaja Marianne Friman on juristi PAMissa.

  Muistilista

  • Lakkoon osallistuminen on jokaisen perusoikeus. Se mahdollistaa työntekijöiden vaikuttamisen työehtoihinsa. Työnantaja ei voi rangaista siitä.
  • Lakon murtaminen ylimääräisin eduin on syrjintää. Työnantaja ei saa tarjota ylimääräisiä etuja työntekijöille, jotka eivät ole lakossa.
  • Työtaisteluoikeus on turvattu kansainvälisesti. Se on osa perustuslakia, EU:n perusoikeuskirjaa ja ILO:n yleissopimuksia.

Avainsanat:

työtaistelu

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku