Työmarkkinapaneelissa tiivis tunnelma: ”Ei voi olla niin, että otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille”

SAK:n järjestämä Tulevaisuus tänään -tapahtuma keräsi lauantaina Helsingin Pasilaan satoja osallistujia kuuntelemaan keskusteluja työmarkkinoista, sopimisesta ja tulevaisuuden työelämästä. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen osallistui tapahtumassa sopimista käsittelevään paneelikeskusteluun. Muut panelistit olivat työministeri Arto Satonen (kok.), Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.

Keskustelu pyöri pitkälti hallitusohjelman leikkausten ja työehtojen heikennysten ympärillä. Tunnelma salissa oli kiihkeä. Työntekijöiden edustajat keräsivät suuret aplodit ja työministerin puheenvuorot saivat osakseen ihmettelyä, välihuutoja ja paikoin tyrmistystä. Kuulijat kokivat selvästi Orpon-Purran hallituksen suunnitelmat epäreiluina työntekijöiden kannalta. Hallituksen perustelut heikennyksille saivat kyytiä liittojohtajilta.

– Työelämäheikennyksiä perustellaan julkisella taloudella, mutta niillä ei ole arvioitu olevan vaikutusta julkiseen talouteen tai työllisyyteen. Kyllähän tämä puhtaasti ideologiselta vaikuttaa, Rönni-Sällinen kommentoi.

Työministeri Satosen mukaan esimerkiksi lakko-oikeuden rajoituksilla tavoitellaan toimitusvarmuutta ja investointiympäristön parantamista.

– Täytyy ymmärtää, että Ruotsi on meille tärkeä kumppani, mutta myös kilpailija. Mitä tulee poliittisiin lakkoihin, niin esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Saksassa poliittiset lakot ovat kokonaan kielletty, Satonen sanoi.

Kuka vastaa, jos työmarkkinoilla nähdään levottomuuksia?

Panelisteilta kysyttiin kenellä on vastuu, jos työmarkkinoilla nähdään levottomuuksia tulevina kuukausina. Palosen mukaan vastuu on selkeästi maan hallituksella työntekijöiden asemaa heikentävien hallitusohjelmakirjausten myötä. Rönni-Sällinen näki parannettavaa myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Suomen Yrittäjien (SY) toiminnassa.

– Kyllä jarruna työelämäuudistuksille ovat pitkälti olleet työantajajärjestöt EK ja SY. Suomen Yrittäjät on viime vuosina estänyt paikallisen sopimisen uudistuksen – silloin on aika erikoista, että syytetään ettei palkansaajapuoli esitä mitään. Mitään pöytää, jossa asioista voisi neuvotella tai tuoda omia esityksiä ei edes ole olemassa, Rönni-Sällinen kertoi.

Toimitusjohtaja Aarto koki tilanteesta huolimatta, että keskusteluyhteys liittotasolla on edelleen hyvä neuvottelukumppanien kanssa.

– Toivon, että vuoropuhelua valtakunnantason asioihin saataisiin enemmän, Aarto sanoi.

Työntekijäpuolen edustajat huomauttivat tähän, ettei hallitusohjelma jätä tilaa aidolle neuvottelulle vaan hallitusohjelmakirjaukset estävät sen.

Miten eteenpäin?

Hallitus on uudistuksia suunnitellessaan viitannut useaan otteeseen muihin Pohjoismaihin. Palosen mukaan työmarkkinamallia ei ole mahdollista kopioida valtiosta toiseen, vaikka vinkkejä voi toki ottaa muualta. Rönni-Sällinen oli samoilla linjoilla.

– Ei ole yhtä pohjoismaista mallia vaan on viisi pohjoismaista mallia. Se mikä näitä on yhdistänyt, on sopimisen kulttuuri ja tasapainoisiin ratkaisuihin pyrkiminen. Hallituksen suunnitelmat vievät tästä aivan eri suuntaan, Rönni-Sällinen sanoi.

Lopuksi panelisteilta kysyttiin kuinka tämänhetkisestä tilanteesta päästäisiin eteenpäin. Palosen mukaan hallituksen tulisi pudottaa ideologiset esitykset ja ryhtyä aitoon yhteistyöhön. Aarto ja Satonen vaativat molemmat talouden kannalta nopeita ja vaikuttavia toimia. Rönni-Sällisen mukaan leikkaukset eivät saa kohdistua vain työntekijöihin ja pienituloisiin.

– Myös verotus pitää olla käytössä. Ei voi olla niin, että otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.

Kansainvälinen näkökulma esiin

Muissa tapahtuman keskusteluissa käsiteltiin muun muassa ay-liikkeen tulevaisuutta kansainvälisestä näkökulmasta, populismia ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla. UNI Europan järjestämisjohtaja Ben Egan käsitteli yhdessä SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelän kanssa ay-liikkeen suhdetta sen historiaan ja historian vaikutusta tulevaisuuteen. Egan kertoi varoittavan esimerkin kotimaastaan ja löysi yhtäläisyyksiä myös Suomen tilanteeseen.

Yksi ensimmäisistä Thatcherin hallituksen toimista oli poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen.

– Iso-Britanniassa on ollut käynnissä neljäkymmenvuotinen hyökkäys ammattiliittoja kohtaan. Yksi ensimmäisistä Thatcherin hallituksen toimista oli poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen. Viime vuosina on nähty enemmän työtaisteluita kuin aikoihin, mutta työnantajat eivät suostu edes istumaan neuvottelupöytään, vaikka järjestäytymisaste olisi korkea, Egan kertoi.

Teksti ja kuvat: Pauli Unkuri