Tutkimus: Työhyvinvointi varastoissa ja telemarkkinoinnissa on heikentynyt, kun algoritmien käyttö on lisääntynyt

Algoritmien ja tekoälyn käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä sekä telemarkkinoinnissa. Tänään julkaistussa Työterveyslaitoksen tutkija Jere Immosen tekemässä kyselytutkimuksen raportissa käy ilmi, että lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia varastoissa ja telemarkkinoinnissa.

Tietojärjestelmien, osin automatisoidusti tekoälyllä tapahtuva johtaminen on näillä aloilla nykyään arkea. Algoritmeja käytetään työn johtamisessa monin eri tavoin.

– Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia kertoi, että heidän työnopeuttaan seurataan tietojärjestelmien avulla. Yli puolet kertoi, että niillä valvotaan heidän työnsä laatua ja taukojen pitämistä, sanoo Immonen.

Vaikutukset käyvät ilmi tänään julkaistusta kyselytutkimuksesta, joka on toteutettu osana eurooppalaista tekoälyn käyttöä johtamisessa koskevaa tutkimushanketta. Kyselytutkimuksen Suomea koskevista tuloksista raportin on toteuttanut Työterveyslaitoksen tutkija Jere Immonen.

Raportissa tarkasteltiin algoritmijohtamisen muotojen ja laajuuden ohella sen vaikutuksia työntekijöiden työoloihin ja hyvinvointiin. 

– Aineistosta käy ilmi, että työntekijöiden hyvinvointi oli selvästi matalampaa niissä työpaikoissa, joissa algoritmeja käytettiin työntekijöiden valvonnassa enemmän.  Algoritmijohtaminen näyttää heikentävän niin työtyytyväisyyttä, motivaatiota kuin luottamusta työpaikoilla ja samalla stressi lisääntyy, Immonen sanoo.

”Johtajana tietokone – algoritmisen johtamisen vaikutuksia työntekijöihin” -tutkimuksen kyselyyn vastasi 1381 varastotyössä ja telemarkkinoinnissa työskentelevää työntekijää.

Haittoja voidaan myös ehkäistä

Tutkimuksen mukaan algoritmijohtamisen negatiivisia vaikutuksia voidaan myös ehkäistä.  Se vaatii myös sääntelyä, sillä algoritmijohtamista hyödynnetään paljon toimialoilla, joilla työntekijän asema on muutenkin heikko. Esimerkiksi tänä vuonna hyväksytty alustatyödirektiivi parantaa tilannetta vain osittain.

– Algoritmijohtamisen ei välttämättä tarvitse heikentää työntekijöiden asemaa. Se edellyttää erityisesti sitä, että työntekijät tietävät, miten algoritmeja käytetään, ja että he voivat osaltaan vaikuttaa niiden käyttöön. Valitettavasti nämä edellytykset eivät toteudu varastotyössä ja telemarkkinoinnissa kovin hyvin. Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä työnantajansa viestintään tai koki voivansa vaikuttaa päätöksiin algoritmien käytöstä, Immonen toteaa.

PAMin työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas toteaa, että on hyvä hetki hakea parannuksia algoritmijohtamisen pelisääntöihin on ensi keväänä, kun työehtosopimuksista seuraavan kerran neuvotellaan.

Tutkimus Johtajana tietokone: algoritmisen johtamisen vaikutuksia työntekijöihin on toteutettu osana kaksivuotista eurooppalaista Digital programme: Algorithms at the workplace -tutkimushanketta. Koko hanketta koordinoi brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies (FEPS) ja Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö. Hankkeessa on mukana myös kuusi ajatushautomoa muista Pohjoismaista. PAM on ollut mukana hankkeen toteuttamisessa.

Tutkimusta varten on saatu Euroopan parlamentin taloudellista tukea ja hanketta on tukenut PAMin lisäksi Teollisuuden palkansaadat TP sejä pohjoismaisia ammattijärjestöjä.

Tutustu koko tutkimukseen tästä