Turvattomuutta lisäämällä hallitus ei edistä yhdenvertaisuutta työelämässä

Eduskunta keskustelee tänään valtioneuvoston tiedonannosta yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti matalapalkkaisilla, työvoimavaltaisilla aloilla, kuten siivous-, rakennus-, ja ravintola-alalla. Se voi olla alipalkkausta, ylipitkiä työpäiviä tai työtä liian vähillä tauoilla. Vakavimmillaan se voi olla ihmiskauppaa. Useimmiten kohteena ovat henkilöt, joille suomalaisen työelämän pelisäännöt ja työntekijöiden oikeudet ovat epäselviä ja asema työmarkkinoilla on haavoittuva.

Rönni-Sällinen arvioi, että hallituksen monet toimet lisäävät riskiä, että ihmiset joutuvat työperäisen hyväksikäytön uhriksi.

Pelko lisää nöyryyttä

”Irtisanomista ollaan helpottamassa niin, että enää ei tarvittaisi irtisanomisperusteen painavuutta, vaan asiallinen peruste riittäisi. Se ajaa tilanteeseen, jossa työntekijän voisi irtisanoa käytännössä millä tahansa perusteella. Se tekee maahan muualta tulleen työntekijän aseman erittäin epävarmaksi ja lisää pelkoa”, Rönni-Sällinen selittää.

”Ja pelkohan lisää nöyryyttä”, hän lisää.

Hallituksen on tarkoitus myös muuttaa työntekijän oleskeluluvan ehtoja niin, että mikäli työntekijä ei kolmen kuukauden sisällä löydä uutta työpaikkaa, hän menettää oleskelulupansa.

”Tällä taataan pelkokertoimen nosto. Se nousee kaikilla työntekijöillä irtisanomissuojan ja työttömyysturvan heikentämisellä, mutta erityisesti se nousee niillä, joilla tilanne voi johtaa pakkoon lähteä maasta”, Rönni-Sällinen jatkaa.

Seuraamukset hyväksikäyttäjälle

PAMin linjauksen mukaan keskeinen tavoite lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen kehittämisessä pitäisi olla, että ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja polkevat työnantajat jäävät kiinni, joutuvat teoistaan vastuuseen ja ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön jatkaminen estetään. Kielteisten seuraamusten pitäisi kohdistua hyväksikäyttäjään eikä oleskelunsa puolesta pelkäävään työntekijään.

”Tässä suhteessa hallituksen linjaukset esimerkiksi liiketoimintakiellon mahdollisuudesta kiskonnan tapaiseen työsyrjintään syyllistyneille, työsuhteiden yritystoiminnaksi naamioimisen vaikeuttaminen ja viranomaisten resurssien takaaminen ovat hallitukselta hyviä linjauksia”, Rönni-Sällinen sanoo.

Osaa hallitusohjelman työelämän hyväksikäyttöä koskevista suunnitelmista ei vielä pysty arvioimaan. Sellainen on esimerkiksi nykyisen kiskonnantapaista työsyrjintää koskevan pykälän muuttaminen kiskonnaksi työelämässä ja törkeäksi kiskonnaksi sekä jälkimmäisestä rangaistusminimiksi vankeusrangaistuksen asettaminen.

”Se on kuitenkin selvää, että pelon ja vihan lisääntyminen yhteiskunnassa on ilmeistä, jos johtavat poliitikot puhuvat syrjivästi ja ihmisten yhdenvertaisuutta loukkaavasti, ja sitä emme tietenkään hyväksy. Kaikkia Suomessa työskenteleviä on kohdeltava yhdenvertaisesti työpaikoilla”, Rönni-Sällinen sanoo.