Tulisitko toimeen 800 eurolla kuukaudessa? Tätä on osa-aikatyöntekijän arki yhdessä Suomen yleisimmistä ammateista

−Tämä vuosi on ollut ihan kauhea rahallisesti, Uudellamaalla myyjänä työskentelevä Mikael toteaa. Kuten moni muukin palvelualoilla, myös Mikael työskentelee osa-aikaisesti. Hän haluaisi tehdä enemmän, mutta kokoaikatyötä ei ole tarjolla.

− Emme käy puolison kanssa kahvilla tai elokuvissa. Kaupassa joutuu ottamaan halvimman mahdollisen merkin tai punalaputettuja tuotteita, Mikael kertoo arjestaan.

Joko pitäisi saada tunteja lisää tai enemmän palkkaa.

Mikaelin kuukausipalkka heittelee monella sadalla eurolla työvuorojen määrän mukaan. Jotta työllä tulisi toimeen, pitäisi kuukausipalkan hänen mielestään olla vähintään 2000 euron luokkaa.

”Pienin palkkakuitti tältä vuodelta on ollut 800 euroa”

Kolme viidestä viime vuonna alkaneesta myyjän ja ravintolatyöntekijän työsuhteesta oli osa-aikainen. Yhteensä yksityisillä palvelualoilla on yli 130 000 osa-aikaista työntekijää.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin tutkimusten mukaan, että osa-aikaisista jäsenistä 60 % on kertonut osa-aikaisuuden syyksi kokoaikatyön puutteen. Työntekijät haluaisivat tehdä enemmän, mutta työnantajat eivät tarjoa kokoaikaista työtä.

− Pienin palkkakuitti tältä vuodelta on ollut 800 €. Yleensä palkka on 1400–1600 € välillä. Joko pitäisi saada tunteja lisää tai nykyisillä tunneilla enemmän palkkaa, Mikael kertoo.

Leikkaukset ja alv-korotus ovat romuttaneet monen
osa-aikaisen ostovoiman

Myös maan hallituksen leikkaukset ja arvonlisäveron korotus ovat tänä vuonna tehneet lovea työssäkäyvän Mikaelin lompakkoon. Mikael ja hänen puolisonsa eivät enää saa leikkausten myötä asumistukea.

PAMin suhdannebarometrista selviää, että työntekijöiden huoli omasta toimeentulosta on suuri. Vastaajista 38 prosenttia kokee oman taloudellisen tilanteensa heikentyneen verrattuna kolmen kuukauden takaiseen. Palkan heikentynyt ostovoima ja taloudelliset haasteet pistää miettimään, riittävätkö työssäkäyvien rahat aina ruokaankaan.

− Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Meillä ei ole mitään säästöjä olemassa, eikä pienestä pysty säästämään. Turhauttaa, kun ei ole ollenkaan sellaista lisäturvaa pahan päivän varalle, Mikael sanoo.

Parhaiten tilanteeseen auttaisi Mikaelin mukaan lisätunnit, joita hän tekisi enemmän kuin mielellään. Vaikka osa-aikaisilta työntekijöiltä on viime aikoina leikattu etuuksista, ei työnantajille ole asetettu tiukempia ehtoja tarjota kokoaikaista työtä, joka turvaisi toimeentulon.

Osa-aikatyön ja perheen yhteensovittaminen on vaikeaa

Osa-aikatyö tarkoittaa tulojen heikon ennustettavuuden lisäksi haasteita perhe-elämän suunnitteluun.

Osa-aikainen asiakaspalvelija Johanna Vantaalta tuntee nämä haasteet henkilökohtaisesti:
− Pyrin aina laskemaan tunteja etukäteen, jotta olisi joku ajatus siitä, paljonko palkkaa on tulossa. Lapsen isommat hankinnat täytyy myös suunnitella ennakkoon. Kun tulee tarve uusia vaikkapa talvihaalari, täytyy koittaa haalia pari ekstravuoroa, jotta se on rahallisesti mahdollista. Silti pitää turvautua kirpputoreihin. Se stressaa ja aiheuttaa harmaita hiuksia.

Vaihtelevat työvuorot vaikeuttavat myös lapsen hoidon suunnittelua.
− Olisi ihanaa, että vuorot saisi tietää pidemmälle kuin kaksi viikkoa etukäteen tai sitten olisi aina tietyt vuorot eli aamuvuoro tai iltavuoro”, Johanna lisää.

Yhtenä keinona osa-aikatyöntekijöiden tilanteen helpottamiseksi Johanna ehdottaa osa-aikalisää, jotta myös osa-aikatyöllä voisi pärjätä. Samalla hän muistuttaa, että sunnuntailisä ja muut työaikalisät ovat erityisen tärkeitä osa-aikatyöntekijöille.

Tilanteeseen haetaan parannusta alkuvuonna 2025

Viime vuosina hinnat ovat nousseet rajusti, mikä on näkynyt kaikkien suomalaisten kukkarossa. Suhteellisesti eniten hintojen nousu on rokottanut pienituloisia.

− Ruokaostoksiin saa nykyään varata satakin euroa kuukaudessa enemmän lapsen kanssa , Johanna toteaa.

PAM hakee yhteensä 250 euron korotusta kuukausipalkkoihin kahdelle vuodelle.

Osa-aikatyöntekijöiden toimeentuloa ja asemaa pyritään parantamaan alkuvuonna 2025 käynnistyvissä työehtosopimusneuvotteluissa. PAMin hakee tes-neuvottteluissa 250 euron korotusta kuukausipalkkoihin kahdelle vuodelle, eli ostovoimaa parantavaa reilua palkankorotusta. Tämän lisäksi tavoitteena on turvata riittävät työtunnit osa-aikaisille. Muuten on vaarana, että yhteiskunnalle elintärkeät työntekijät hakeutuvat pois palvelualoilta muihin ammatteihin.