Toimeentulo-ongelmat uhkaavat osa-aikaisia ja naisia

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,4 prosenttia vuonna 2022, mikä on eniten yli 60 vuoteen. Reaaliansioiden heikentyminen kurjistaa varsinkin pienipalkkaisten elämää, koska he käyttävät muita suuremman osan tuloistaan perushyödykkeisiin, kuten ruokaan ja sähköön.

Pienituloisiin asuntokuntiin vuonna 2022 kuului 730 800 henkilöä eli 13 prosenttia väestöstä. Lapsia pienituloisissa asuntokunnissa oli 118 900 eli 12 prosenttia kaikista lapsista.

Köyhyysriski koskettaa joka neljättä duunaria

Duunariköyhyyden piirteitä selvitettiin SAK:n ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa vuonna 2023.

Tutkimuksen mukaan ainakin 100 000 duunaria on suuressa köyhyysriskissä. Peräti 300 000 suorittavaa työtä tekevää on melko suuressa köyhyysriskissä. Suuressa köyhyysriskissä on yli 52 000 SAK:n liittoihin järjestäytynyttä työntekijää. Heistä 73 prosenttia (38 000) on työssä naisvaltaisella alalla.

SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen pitää tutkimuksessa käytettyä köyhyyden rajausta tiukkana, koska määrittäviä tekijöitä oli neljä:

1)  ”250 euroa vähemmän kuussa käteen tekisi elämästä käytännössä mahdotonta”

2)  Elämä helpottuisi merkittävästi 250 euron lisätuloista”

3)  Kokee arjessa hyvin usein huolta tulojen riittävyydestä menoihin ja laskuihin”

4)  Palkka ei takaa riittävää toimeentuloa”.

– Jos nämä kaikki neljä väittämää toteutuvat, työntekijän köyhyysriski on suuri, ja jos kolme toteutuu, riski on melkoinen. Voisi sanoa, että duunareista normaalin niukkuuden piiriin kuuluu yli puolet, melkoisen köyhyysriskin piirin joka neljäs ja köyhyysriskin kovassa ytimessä on joka kymmenes duunari, toteaa Näätänen.

– Naisvaltaisilla aloilla köyhyysriskiin liittyy vielä se, että yksinhuoltajista suurin osa on naisia.

Yksityisellä palvelualalla arjen kallistuminen ja osa-aikatyön vaihtelevat tunnit näyttäisivät olevan pääsyy toimeentulo-ongelmien taustalla.

– Osa-aikaisuus ja arjen kallistuminen näkyvät duunariköyhyyden tutkimuksessa selvästi ja siihen viittaavat myös luottamusmiesten vastaukset.

Mutta toisaalta yksityisellä palvelualalla on kokoaikaisia töitä, joiden kuukausiansio voi olla alle 2 000 euroa kuukaudessa. Myös tämä altistaa köyhyysriskille. Pamilaiset eivät kuitenkaan ole yksin, vaan vuoden 2022 hintojen nousu osui duunareihin monella alalla.

250 euroa kuukaudessa merkitsee

Otetaan kyselyssä ollut summa 250 euroa kuukaudessa lähempään tarkasteluun.

– Duunaripalkansaajista yli puolet (55 %) arvioi, että 250 euroa vähemmän kuussa tekisi elämästä taloudellisesti mahdotonta. Tämä tarkoittaa, että ison duunarijoukon talous ei kestäisi yllättäviä menoja, Näätänen sanoo.

Tällaisia arkisia lisälaskuja voi tulla esimerkiksi pesukoneen tai puhelimen rikkoutumisesta tai silmälasien uusimisesta.

– Köyhyysriskissä olevia työntekijöitä on siis joka kymmenes, mikä ei ole vähän, Näätänen toteaa.

Tutkimuksessa asiaa lähestytään myös myönteisen väittämän kautta: ”250 euroa lisää kuussa käteen tekisi elämästäni taloudellisesti merkittävästi helpompaa”. Tästä on samaa mieltä neljä kymmenestä (42 %). Eli sama summa, joka suistaisi talouden raiteiltaan, voi pelastaa talouden.

– Suhteellisen pieni muutos suuntaan tai toiseen voi olla ratkaiseva, Näätänen toteaa.

Luottamusmiehet: Työnantajalla korvat kiinni

SAK:n luottamushenkilökyselyssä loka-marraskuussa 2023 selvitettiin työntekijöiden toimeentulo-ongelmia sekä työnantajan toimia.

Kysymykseen ”Onko työpaikkasi työntekijöillä ollut toimeentulo-ongelmia viimeisen kahden vuoden aikana?” 58 prosenttia luottamusmiehistä vastasi ”Kyllä”. Eniten toimeentulo-ongelmia havaittiin yksityisillä palvelualoilla, kuljetusalalla ja julkisilla palvelualoilla.

Noin joka neljännellä työpaikalla ryhdyttiin toimenpiteisiin toimeentulo-ongelmien korjaamiseksi. Julkisilla palvelualoilla peruspalkkoja nostettiin 10 prosentissa tapauksista, kuljetusalalla työtunteja lisättiin tai tarjottiin paremmin palkattua vuorotyötä 12 prosentissa tapauksista.

Luottamushenkilöiden vastaukset paljastavat karun tilanteen yksityisillä palvelualoilla. Pamilaisilla aloilla toimeentulo-ongelmia oli seitsemällä kymmenestä työntekijästä.

− Joillekin palvelualojen työntekijöille oli tarjolla lisätyötä tai paremmin maksettua vuorotyötä. Yli puolet luottamusmiehistä kuitenkin vastasi ”Työnantaja ei tehnyt yhtään mitään”, kun työnantajan edustajalle oli kerrottu työntekijän toimeentulohuolista. Eli yli puolilla työnantajista oli ”korvat kiinni”, Näätänen summaa.

− Neljäsosassa tapauksista duunareiden tilannetta korjattiin palkankorotuksilla tai lisätyöllä, mutta kolme neljäsosaa toimeentulo-ongelmista jäi ratkaisematta.

Hallitukselta lisää keppiä

Duunariköyhyyteen vaikuttavat myös Orpon-Purran hallituksen päättämät leikkaukset, joita on vastustettu #PainavaSyy-kampanjalla ja -lakoilla syskystä 2023 lähtien.

Työtulojen suojaosan poisto, työttömyysturvan porrastukset ja asumistuen heikennykset vaikuttavat osa-aikatyöntekijöiden ja työttömien taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi indeksien jäädytykset ovat voimassa vuoteen 2027 saakka. Arviot leikkausten vaikutuksista perustuvat PAMin selvitykseen sovitellun päivärahan saajista ja muista osa-aikatyöntekijöistä.

Leikkauksia asumistukeen

Marraskuussa 2023 asumistukea sai yli 75 000 palkansaajakotitaloutta. Esimerkiksi yksin asuva, 1 900 euroa kuukaudessa ansaitseva ja 650 euroa vuokraa maksava menettää leikkausten jälkeen koko 190 euron asumistukensa. Yksinhuoltaja, jolla on yksi lapsi ja joka ansaitsee 2 600 euroa kuukaudessa, menettää suurimman osan 245 euron asumistuestaan ja joutuu tulemaan toimeen 220 euroa vähemmällä kuukaudessa.

Leikkauksia soviteltuun päivärahaan

Sovitellun päivärahan piirissä olevia palkansaajia on 52 000. Osa-aikatyötä tekeviin leikkaukset purevat tuntuvasti. Esimerkiksi yksin asuva duunari, joka asuu Helsingissä ja tekee 75-prosenttista työaikaa ja ansaitsee 1 500 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä soviteltu ansiopäiväraha, asumistuki ja toimeentulotuki ovat yhteensä 600 euroa kuukaudessa. Jos leikkaukset toteutuvat suunnitellusti, tilanne on seuraava:

– työttömyyden kesto alle 2 kk: −170 euroa/kk

– työttömyyden kesto 2−8 kk: −220 euroa/kk

– työttömyyden kesto yli 8 kk: −240 euroa/kk.

− Ovathan nämä kylmiä lukuja. Pahimmillaan useampi leikkaus osuu samoihin ihmisiin, jolloin duunariköyhyys lisääntyy, toteaa Näätänen.

Hänen mielestään kaikkien tukien indeksijäädytyksestä vaalikauden loppuun (2027 saakka) on puhuttu turhan vähän.

− Orpon-Purran hallitus heikentää pienipalkkaisimpien taloutta vähintään vuonna 2020 alkaneen elinkustannusten nousun verran. Lisäksi esimerkiksi työttömyysturvan indeksi jäädytetään, joten pienituloisimpien ostovoima jatkaa heikkenemistä muutamia prosentteja ainakin vuoteen 2027 saakka, Näätänen summaa.

Teksti: Jaakko Takalainen
Kuva: Shutterstock