Tekoäly on jo arkea

Tekoäly on yhä enemmän läsnä arjessa ja laitteissa, joita käytämme. Tekoälyn yleistyessä on hyvä ymmärtää sen toimintalogiikka, hyödyt sekä potentiaaliset riskit vaikkapa oman tietoturvan osalta. 

Kirsi Karlamaa työskentelee liikenne- ja viestintäviraston teknologia- ja strategiajohtajana. Työssään Karlamaa tarkastelee uusien murrosteknologioiden, kuten tekoälyn, 6G:n ja kvanttilaskennan vaikutuksia yhteiskuntaan. 

– Tekoälyllä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan ohjelmistoa, joka matkii perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, päättelyä ja oppimista. Tekoäly toimii ihmisten rakentamien algoritmien pohjalta, jotka määrittelevät miten tietty tehtävä toteutetaan, Karlamaa selittää.

Tekoälyä tulee jo vastaan puhelimessa, autossa ja jopa jääkaapissa

Tekoälyä hyödyntävien laitteiden ja tavaroiden kirjo on kasvanut vauhdilla. Internetin hakukoneissa, puhelimissa, kameroissa ja sosiaalisen median alustoilla voi törmätä tekoälyyn. Myös robotti-imurit ja uusien autojen turvallisuuteen liittyvät järjestelmät hyödyntävät tekoälyä.  

Alkuvuodesta julkaistiin tekoälyä hyödyntävä jääkaappi, joka ehdottaa reseptejä jääkaapin kulloisen sisällön perusteella. 

– Tekoäly on jo hyvin pitkälti meidän arjessamme ja hiljalleen se integroituu yhteiskuntaan helpottaen arjen toimintoja ja elämistä, Karlamaa summaa.

Generatiivinen tekoäly oppii itse

Viime aikoina on puhuttu paljon etenkin niin sanotusta generatiivisesta tekoälystä, jonka tunnetuin kuluttajien käytössä oleva sovellus lienee ChatGPT. 

ChatGPT:n tekoälyn kanssa voi käydä keskusteluja, kysyä kysymyksiä tai pyytää tekoälyä kirjoittamaan vaikkapa sanat kesäiseen runoon. 

– Generatiivisen tekoälyn toiminta perustuu koneoppimiseen eli tekoäly oppii datasta, mitä sille syötetään. Tekoälyn laatu riippuu tällöin datasta ja kuinka se on mallinnettu, Karlamaa kertoo. 

Edistykselliseen tekoälyyn on mahdollista jopa kiintyä. 

– Se perustuu laskennalliseen todennäköisyyteen ja puhtaaseen matematiikkaan. Erilaiset tekoälyä käyttävät romanttiset sovellukset herättävät meissä kuitenkin tunteita ja moni voi löytää tekoälystä keskustelukumppanin.

Tekoäly haastaa tietoturva-asioissa

Ison-Britannian kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen tammikuussa 2024 julkaistussa selvityksessä arvioidaan tekoälyn lisäävän kyberhyökkäysten määrää ja niiden vaikutuksia tulevan kahden vuoden aikana. 

Aikaisemmin mahdollisen verkkohuijauksen on pystynyt huomaamaan esimerkiksi huonosta suomen kielestä. Karlamaan mukaan tekoälyn myötä huijauksissa käytetty kieli on parempaa ja huijausten määrä voikin kasvaa reilusti. 

– Tekoäly tekee huijauksista verkossa helpompaa ja uskottavampaa. 

Tietoturvaan liittyvät perusasiat pätevät myös tekoälyn kanssa. Jokaista linkkiä ei kannata klikata ilman tarkastelua ja verkossa on hyvä olla järkevällä tavalla epäilevä. 

– Upea ja ainutlaatuinen tarjous ei aina ole totta – sama sääntö pätee edelleen, Karlamaa muistuttaa. 

Tekoälyn käyttöä säädellään EU-tasolla. Sääntelyllä luokitellaan tiettyjä korkean riskin järjestelmiä, joissa tekoälyä ei saa käyttää. Tällaiseksi luokitellaan esimerkiksi kasvojentunnistus ja siihen liittyvä valvonta, johon liitetään tekoälyä. Kyseinen järjestelmä on käytössä Kiinassa.

Medialukutaitoa tarvitaan jatkossa vielä enemmän

Viime lokakuussa järjestetyissä Slovakian parlamentinvaaleissa koettiin tekoälyllä tehtyä vaalivaikuttamista. Tekoälyllä luotua syväväärennettyä (deepfake) ääninauhaa tunnetun poliitikon puheesta levitettiin sosiaalisessa mediassa. Yhdysvaltain tulevista presidentinvaaleista on povattu tekoälyllä luotujen väärennösten esiinmarssia. 

– Sisällön tarkastelu vaatii kriittisempää ajattelua, koska vielä ei ole paljon sovelluksia, joilla voitaisiin tunnistaa tekoälyllä luotua sisältöä. Tällöin täytyy miettiä viestin kontekstia ja viestin julkaisijaa – medialukutaito on avainasemassa, Karlamaa sanoo. 

Karlamaa vinkkaa, että tekoälyllä luodun videoväärennöksen voi tunnistaa muun muassa epäluonnollisista liikkeistä, silmien räpsyttelystä tai huulten synkronointivirheistä. 

Tekoälyä kannattaa kokeilla rohkeasti

Vaikka tekoälyyn liittyy riskejä, kuten kaikkeen uuteen teknologiaan, kannattaa sitä lähteä rohkeasti kokeilemaan. Ohjelmat ovat helposti saatavilla kaikille. 

– Haluaisin, että kaikki kokeilisivat ilmaisia sovelluksia. Kokeilemalla kasvaa ymmärrys siitä, mitä tekoälyllä tarkoitetaan, Karlamaa kehottaa. 

Tekoälyllä voi tekstin lisäksi luoda paljon muutakin. 

– Arkaluonteista sisältöä ei tekoälylle toki pidä syöttää, vaan voi piirtää vaikka kauniita maisemia!

Teksti: Pauli Unkuri