Tekoäly köyhdyttää ja rikastaa työtä

Työelämä muuttuu ja on aina muuttunut. Osa tätä muutosta on teknologia. Tulevaisuuden työstä on viime vuosina kirjoitettu todella paljon. Tarjolla on ollut maailmanloppua ja utopioita.

Kehittyneiden algoritmien eli tekoälyn mahdollisuuksista on paljon puhetta, eikä vielä tiedetä mihin kaikkeen tekoälyllä pystytään. Perusajatus on kuitenkin ollut, että rutiininomaiset työtehtävät vähenevät länsimaissa, koska robotiikalla ja algoritmeilla voidaan hoitaa suhteellisen monimutkaisiakin säännönmukaisuuksia noudattavia tehtäviä.

Huolenaiheena on, että hyväpalkkaisten ja matalapalkkaisten kuilu kasvaa entisestään.

Jotkut kommentoijat odottavat tekoälyn vapauttavan työntekijät työn kahleista, kun toiset ovat huolissaan teknologian synnyttämästä massatyöttömyydestä. He, jotka odottavat teknologioiden vapauttavan meidät työn kahleista, maalaavat utopistisia kuvia maailmasta, jossa ihmiset voivat toteuttaa omia elämäntehtäviään ja nostavat jonkinlaista perustuloa robottien työskennellessä taustalla.

Eriarvoistumisen trendi on kuitenkin kasvattanut huolta siitä, miten varojen keskittyminen robottien omistajille vaikuttaa työelämään ja laajemmin yhteiskuntaan. Kun teknologiat kehittyvät ja niiden avulla suoritetaan yhä haastavampia tehtäviä, huolenaiheena on, että hyväpalkkaisten ja matalapalkkaisten kuilu kasvaa entisestään luoden yhteiskunnallista eripuraa ja pahoinvointia.

Tekoälyajan työstä ei välttämättä tule monimutkaisempaa tai haastavampaa, vaan on myös selkeitä viitteitä työn yksinkertaistumisesta.

Teknologiat eivät elä omaa elämäänsä tyhjiössä. Niitä ympäröi monimutkainen sosiaalinen ja poliittinen yhteiskunnallinen järjestelmä.

Kun algoritmit ohjaavat työntekoa, ihmisten on sopeuduttava niiden toimintaan. Esimerkiksi Amazonin automatisoiduissa varastoissa työntekijät poimivat yhdessä pisteessä tavaroita siirtäen niitä laatikosta toiseen algoritmien ohjatessa heidän työtään.

Samoin sosiaalisestakin työstä voi algoritmien avulla tehdä yksitoikkoista, esimerkiksi ruotsissa testattiin sosiaalityön tehostamista algoritmeilla, jolloin sosiaalityöntekijästä tuli kumileimasin, joka tarkisti ja hyväksyi automatisoidut päätökset. Sosiaalinen ulottuvuus katosi työstä. 

Usein teknologioista innostuneet julkisuuden kommentoijat unohtavat, että teknologiat eivät elä omaa elämäänsä tyhjiössä. Niitä ympäröi monimutkainen sosiaalinen ja poliittinen yhteiskunnallinen järjestelmä, johon teknologia vaikuttaa, mutta joka myös vaikuttaa teknologiaan ja sen rooliin työelämässä. 

Ehkä ihmisasiakaspalvelusta tulee joskus luksustuote.

Se, miten teknologia vaikuttaa työhön, liittyy vahvasti työtehtävien luonteeseen. Yksitoikkoisemmat työt ovat alttiimpia teknologiselle korvaamiselle, koska ne ovat helpommin ennustettavissa ja lohkottavissa selkeisiin työvaiheisiin. Luovemmissa töissä (esim. tuotekehitys, markkinointi) tai sosiaalisissa (esim. opetus, myynti) tekoäly voi lisätä työntekijöiden tuottavuutta karsimalla pois yksitoikkoisempia tehtäviä ja vapauttamalla aikaa lisäarvoa tuottaville tehtäville. 

Myös organisaatioiden valinnat vaikuttavat töiden automatisoimiseen. Yritys voi tarjota asiakkailleen erilaisia palvelukonsepteja, esimerkiksi chatbotin sijaan ihmisen asiakaspalveluun. Ehkä ihmisasiakaspalvelusta tulee joskus luksustuote, jota markkinoidaan aktiivisesti lisäarvoa tarjoavana tuoteominaisuutena – kilpailuvalttina. 

Työvoimapolitiikka voi vahvistaa teknologioiden käyttöönottoa tarjoamalla työttömyysturvaa ja koulutusmahdollisuuksia.

Lisäksi teknologian vaikutukset eroavat maittain niissä vallitsevien erilaisten elinkeinoelämän rakenteiden ja institutionaalisten olosuhteiden takia. Esimerkiksi työvoimapolitiikka voi vahvistaa teknologioiden implementoimista (käyttöönottoa) tarjoamalla työttömyysturvaa ja koulutusmahdollisuuksia. Teknologiavastaisuutta taas voi vahvistaa näitä mahdollisuuksia karsimalla. Silloin etenkin ammattiliittojen rooli on näkyvämpi.

Nämä ja monet muut muuttujat vaikuttavat siihen, miten teknologia otetaan käyttöön. Käyttöönottoa ei siis määrittele teknologia, vaan päätöksentekijät, asiakkaat ja yritykset. Kannattaakin miettiä tarkkaan mitä on järkevä automatisoida ja mitkä työt jätämme suosiolla ihmisille.

Tulevaisuutta on haastava ennustaa, koska ennustuksien lähtökohdat muuttuvat jatkuvasti. Tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoihin on mallinnettu monin eri menetelmin. Ne ovat kuitenkin aina yksinkertaistuksia siitä monimutkaisesta todellisuudesta, jossa elämme. Niihin on hyvä suhtautua varauksella, koska kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja mekin voimme tulevaisuuksiimme vaikuttaa.