Teknisen kaupan myyjät harmaalla alueella

Perustuslaissa taataan jokaiselle oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Siksi työntekijällä on lähtökohtaisesti aina oikeus vaihtaa työpaikkaa seurauksetta. Poikkeuksen tähän periaatteeseen muodostavat kilpailukieltosopimukset, joilla rajoitetaan siirtymistä kilpailevan työnantajan palvelukseen. Laissa kynnys kilpailukieltosopimuksen solmimiselle on asetettu korkealle.

Teknisen kaupan alalla hiertää ilmiö, jossa kilpailukieltosopimuksia edellytetään teknisiltä myyjiltä työsopimuksen kylkiäisenä. Pitkään alalla työskennellyt Onninen Oy:n pääluottamusmies Jouni Hernetkoski kertoo, ettei ilmiö ole uusi. Hänellä on asiasta kokemusta myös oman työuran varrelta.

”Olen työskennellyt teknisessä kaupassa jo neljätoista vuotta. Niin kauan kuin olen näissä hommissa ollut, osa työnantajista on edellyttänyt teknisiltä myyjiltä kilpailukieltosopimuksen tekemistä. Minultakin edellytettiin jo vuonna 2008 sopimusta ehtona töihin pääsylle”, Hernetkoski taustoittaa.

Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimuksia voidaan tehdä vain painavasta syystä. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi työssä käytettävät liikesalaisuudet, jotka työntekijä voisi viedä työpaikkaa vaihtaessaan samalla alalla kilpailevalle yritykselle. Tällaiseen tietoon on työntekijöillä kuitenkin pääsy vain harvoin ja siksi kilpailukieltosopimuksia tehdään lähinnä vain johtavissa asemissa työskenteleville.

”En näe ainuttakaan vedenpitävää perustetta edellyttää kaupan alalla työskentelevältä myyjältä kilpailukieltosopimusta. Emme me pääse käsiksi esimerkiksi liikesalaisuuksiin tai mihinkään sellaiseen tietoon, joka ei olisi alan muiden yritysten tiedossa. Asetelma on epäreilu”, Hernetkoski perustelee.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus uhattuna

Etra Oy:n pääluottamusmies Anssi Saarela on samoilla linjoilla Hernetkosken kanssa. Saarela painottaa, ettei hänen nykyinen työnantajansa käytä kilpailukieltosopimuksia. Osa Etran palvelukseen muista yrityksistä siirtyneistä työntekijöistä on kertonut Saarelalle edellisen työnantajansa edellyttäneen kilpailukieltosopimusta. Aihe on puhuttanut myös alan luottamusmiesten keskuudessa.

”Kilpailukieltosopimuksilla yritetään rajoittaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Pelkään, että olemme Suomessakin matkalla kohti amerikkalaista mallia, jossa työsopimuksiin ladataan kaikenlaisia sanktioita työntekijöille. Eiväthän sellaiset kuulu suomalaiseen työelämään”, Saarela puuskahtaa.

Hernetkoski ja Saarela ymmärtävät työnantajan tarpeen sitouttaa hyviä työntekijöitä palvelukseensa. Kilpailukieltosopimusten asemasta sitouttamisen pitäisi tapahtua muilla tavoilla. Jos esimiestyö ja työn tekemisen puitteet ovat kunnossa, ei työntekijällä kaksikon mukaan ole tarvetta siirtyä muualle.

”Meidän alalla ei juosta vain palkan perässä. Kaikki lähtee esimiesten kouluttamisesta ja panostamisesta työnteon puitteisiin. Jos olisin työnantaja, panostaisin voimakkaasti esimiesten kouluttamiseen sen sijaan, että lähtisin vaikeuttamaan työpaikan vaihtamista”, Hernetkoski sanoo.

Kilpailukieltosopimus voi tulla yllätyksenä

Saarelan mukaa tekniset myyjät ovat jääneet harmaalle alueelle. Koska pelisäännöt eivät ole selvillä, työntekijöiden on hyvin vaikeaa arvioida kilpailukieltosopimuksen perusteita. Jos päädyttäisiin siihen, että sopimukset ovat täysin laillisia myös myyjille, pitäisi sen näkyä teknisten myyjien palkkauksessa.

Hernetkosken mukaan työntekijä ei usein tiedä vielä paikkaa hakiessaan, että häneltä tullaan edellyttämään kilpailukieltosopimuksen allekirjoittamista. Sopimuksesta kerrotaan vasta, kun työntekijä on ottamassa vastaan työpaikan. Hernetkoski sanoo, että harva tohtii enää silloin kieltäytyä, koska on siis jo mahdollisesti irtisanoutunut edellisestä työpaikastaan.

”Kilpailukieltosopimuksesta pitäisi kertoa jo siinä vaiheessa, kun teknisen myyjän paikka on haussa. Kyse on kuitenkin työntekijän kannalta erittäin merkittävästä asiasta. Pidän epäreiluna sellaista menettelytapaa, jossa kilpailukieltosopimuksesta ei avoimesti kerrota”, Hernetkoski muistuttaa.