Tässä olen hyvä!

Mitä kirjoittaisin tähän työhakemukseen? Mitä minä oikeastaan osaan? Missä olen hyvä? Moni alkaa miettiä omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan vasta uutta työpaikkaa hakiessaan.

”On valitettavankin yleistä, että ihmiset eivät tunnista omaa osaamistaan. Kiireisen arjen keskellä ei ole välttämättä ollut aikaa pysähtyä miettimään omia taitojaan ja kykyjään”, uravalmentaja Mia Salin työelämäpalveluita tarjoavasta Coollasta sanoo.

Usein ihmiset kyllä kokevat osaavansa työnsä, mutta eivät osaa erikseen nimetä taitojaan. Esimerkiksi myyntityötä tekevä tarvitsee arjessaan hyviä vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja organisointitaitoja.

Moni on myös hyvin kriittinen oman osaamisensa suhteen, eikä ajattele omien taitojensa täyttävän hyvän tai erinomaisen määritelmää. Työntekijä on saattanut itse asettaa kuvitteellisen riman liian korkealle. Kielitaitoaan voi pitää kehnona, vaikka palvelisi tämän tästä asiakkaita sujuvasti englanniksi. Jotkut taidot jäävät helposti piiloon tai tunnistamatta erityisiksi työelämässä tarvittavaksi, arvokkaaksi osaamiseksi.

Ihmiset osaavat kyllä nimetä koulutuksen ja työkokemuksen kautta kertyneet konkreettiset ammatilliset taidot. Vaikkapa taidon tehdä maittavaa ruokaa. Sen sijaan yleiset työelämätaidot, kuten vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot tai oppimiskyky jäävät helposti huomaamatta.

”Juuri yleiset työelämätaidot ovat sellaista osaamista, jota tutkimusten mukaan tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Yleiset taidot ovat myös helposti siirrettävissä tehtävästä toiseen. Jos on hyvä asiakaspalvelutyössä tarjoilijana, on sitä varmasti myös myyjänä”, Salin tähdentää.

Yleisten työelämätaitojen lisäksi vapaa-ajalla karttunut osaaminen jää usein huomaamatta. Esimerkiksi lasten jalkapallojoukkueen valmentajana oppii paljon vuorovaikutuksesta ja ohjaamisesta. Taloyhtiön hallituksessa voi karttua kokemusta taloushallinnosta ja kokouskäytännöistä. Vanhemmuus taas kehittää organisointikykyä. Kaikki tarpeellisia taitoja työelämässä.

”Vapaaehtoistyö näyttää varmasti hyvältä CV:ssä. Mutta on jokaisen oma valinta, mitä haluaa kertoa yksityiselämästään”, Salin huomauttaa.

Taidot esiin keskustellen ja pohtien

Miten sitten voi löytää piilossa olevia taitoja ja nimiä omalle osaamiselleen?

Netissä on tarjolla kirjava joukko testejä, joiden avulla voi koettaa selvittää omaa osaamistaan. Omia vahvuuksia voi hahmottaa myös vaikkapa työkavereiden kanssa keskustellen. Uravalmennuksessa työelämään ja koulutukseen paneutunut ammattilainen auttaa luomaan kuvan omasta osaamisesta.

”Valmennettava tekee esimerkiksi kotitehtäviä, jotka auttavat kartoittamaan omia taitoja. Henkilökohtainen keskustelu on myös tärkeä keino. Paljon valmennuksessa on kyse itsevarmuuden sekä uskon ja rohkeuden luomisesta”, Salin sanoo.

Uravalmentajat tuntevat myös tarjolla olevat koulutusmahdollisuudet sekä tietävät, millaiselle osaamiselle työmarkkinoilla on kysyntää.

Osaamista selvittäessä voi nousta esiin myös aukkoja omissa taidoissa. Salinin mukaan puutteelliset it- ja digitaidot ovat tyypillinen esimerkki osaamisesta, jota monen olisi hyvä päivittää.

Myös mahdollisten aukkojen löytäminen ja tilkitseminen on tärkeää uutta työtä hakiessa.

Muutos saa miettimään

Monesti oma osaaminen alkaa mietityttää muutostilanteessa. Esimerkiksi perhevapaalta töihin palaava tai työuraansa opintojen jälkeen aloitteleva voi olla epävarma taidoistaan. Samoin osaaminen voi pohdituttaa työpaikan tai alanvaihtajaa tai nykyistä vaativammista työtehtävistä haaveilevaa.

Osaamisen erittely voi olla vaikeaa myös, jos koulutuksen jälkeen onkin työllistynyt aivan erilaiselle alalle.

Salinin mukaan taitojen, vahvuuksien ja mahdollisten osaamisten aukkojen miettiminen kannattaa myös, vaikka ei eläisikään muutosvaihetta tai suunnittelisi uutta uraa.

”Kun tietää omat taitonsa ja kykynsä, itseluottamus kasvaa ja työmotivaatio kohenee. Tulee luottamusta siihen, että voi kokeilla ja kehittää omia taitojaan nykyisessä työssään. Vaihtelu ehkäisee leipääntymistä ja uupumista. Oman osaamisensa kanssa sinut oleva yleensä myös voi hyvin töissä”, Salin sanoo.

Onko tämäkin tärkeä taito?

Helsinkiläinen Hanne Ronkainen, 49, on työskennellyt parikymmentä vuotta optikkoliikkeessä myyjänä. Viime aikoina hän on alkanut miettiä alanvaihtoa.

”Viihdyn nykyisessä työssäni hyvin, mutta mieli tekisi tehdä jotain muutakin. Eläkevuosiin on vielä aikaa. Olen avoin erilaisille urapoluille. Etsin kuitenkin työtä, jota voisi tehdä toimistoaikaan”, Ronkainen sanoo.

Alanvaihtomietteet saivat Ronkaisen tarttumaan PAMin jäsenilleen tarjoamaan ilmaiseen uravalmennukseen. Hän halusi apua erityisesti ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen. Mitä kaikkea kannattaa nostaa CV:ssä esiin ja miten omat taidot voi esitellä mielenkiintoisesti?

Ronkainen kertoo tunnistaneensa oman osaamisensa melko hyvin jo ennen valmennusta.

”Yllätyin kuitenkin, kun valmentaja piti tärkeinä ja korostamisen arvoisina sellaisia taitoja, joita itse pidin itsestäänselvyyksinä. En ajatellut, että vaikkapa asiakkaan kohtaaminen tai yhteistyö työkavereiden kanssa olisivat erityisiä taitoja. Ajattelin, että nämä ovat semmoisia asioita, jotka kaikkien pitäisi osata.”

Työssään Ronkainen on myös perehdyttänyt ja kouluttanut uusia työntekijöitä. Hän ei itse ajatellut perehdytystyötä erityisenä osaamisena.

CV:hen ilmaantui myös maininta aikuisiän uusista harrastuksista: itämaisesta tanssista ja aikuisbaletista. Tällaisten uusien taitojen opettelu vaatii tiukkaa keskittymistä ja rohkeutta tarttua itselle täysin uuteen.

Valmennuksessa löytyi myös asioita, joista Ronkainen haluaisi oppia vielä lisää. Hän haluaisi kehittää edelleen it-taitojaan ja ruotsin kielen taitoaan.

”Valmennuksesta sain rohkeutta ja itsevarmuutta. Sain rohkeutta hakea uutta työtä ja uskoa siihen, että opin varmasti uutta. Koen myös työhyvinvoinnin parantuneen. Vaikka töissä olisi joskus kuormitusta ja kiirettä, tiedän, että pystyn ja jaksan”, Ronkainen summaa.

Teksti: Anu Vallinkoski
Kuvat: Shutterstock/ Eeva Anundi