Suomen alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut toimivat inspiraationa muille, mutta kotimaassa ne eivät saa ansaitsemaansa arvostusta

UNI Europa kokosi PAMin kaupan alan luottamushenkilöt ja sopimusasiantuntijat kaksipäiväiseen työpajaan, jossa pohdittiin kaupan alan työehtosopimusneuvottelujen vahvistamista.

”Suomi on mielenkiintoinen maa, koska teillä on vahva alakohtaisten TES-neuvottelujen perinne, josta muut Euroopan maat hakevat nyt inspiraatiota”, UNI Europan aluesihteeri Oliver Röthig sanoo.

Työehtosopimusneuvottelut – ja eritoten useamman työnantajan kanssa käytävät tai alakohtaiset neuvottelut – herättävät mielenkiintoa juuri nyt, koska EU:n uudessa vähimmäispalkkadirektiivissä edistetään nimenomaan TES-neuvotteluja ja asetetaan työehtosopimusten kattavuuden tavoitteeksi 80 prosenttia jäsenmaissa. Maiden, jotka eivät saavuta tätä tavoitetta, on laadittava toimintasuunnitelma TES-neuvottelujen edistämiseksi. Direktiivillä pyritään vähentämään työssäkäyvien köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Suomessa työehtosopimusten kattavuus on noin 90 prosenttia. Tämä perustuu lainsäädäntöön, joka tekee monista työehtosopimuksista yleisesti sitovia. Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien alan yritysten on noudatettava työehtosopimuksessa asetettuja vähimmäisehtoja. Lue lisää yleissitovista työehtosopimuksista

Röthigin mukaan onkin paradoksaalista, että samalla kun monet Euroopan maat ihailevat Suomea ja muita maita, joissa työehtosopimusten kattavuus on korkea, nämä järjestelmät ovat niitä noudattavien maiden kuten Suomen ja Belgian oikeistohallitusten suurennuslasin alla.

Orpo-Purran hallituksen hallitusohjelma sisältää monia työehtosopimusjärjestelmää heikentäviä toimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa lakko-oikeuden rajoittaminen, valtakunnansovittelijan esittämien palkankorotusten rajoittaminen työriitojen sovittelussa sekä järjestäytymättömien yritysten ja niiden työntekijöiden ”neuvottelemien” poikkeusten salliminen työehtosopimukseen ilman luottamusmiehen osallistumista neuvotteluihin Lue lisää hallituksen suunnitelmista  

UNI Europan projektissa Level-up: lisää työehtosopimusten kattavuutta pyritään auttamaan ammattiliittoja löytämään strategioita työehtosopimusten kattavuuden lisäämiseksi EU:n jäsenmaissa vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteiden mukaisesti.

”Ei ole yhtä mallia, joka sopisi kaikille, joten haluamme kehittää työkalupakin, jota ammattiliitot voivat hyödyntää.”

Alakohtaiset neuvottelut ovat hyväksi työntekijöille, yrityksille ja demokratialle

”Työehtoneuvotteluissa on kyse demokratiasta. Niissä maissa, joissa ammattiliitot ovat vahvoja, myös äänestysvilkkaus vaaleissa on yleensä korkea ja sukupuolten välinen tasa-arvo hyvällä tolalla. Ilman myötämääräämisoikeutta työelämässä työntekijöiden osallistuminen on heikompaa eivätkä he äänestä vaaleissa. Alakohtaiset tai usean työnantajan kanssa käytävät työehtosopimusneuvottelut tarkoittavat työntekijöille suojaa ja samaa palkkaa samasta työstä, kun työsuhteen ehdot eivät vaihtele hurjasti riippuen esimerkiksi siitä, missä supermarketketjussa työntekijä sattuu työskentelemään.”

Työnantajien näkökulmasta alakohtaiset neuvottelut takaavat yrityksille tasapuoliset kilpailuedellytykset. Itse asiassa alakohtaisiin neuvotteluihin on aikoinaan usein päädytty juuri työnantajapuolen pyynnöstä.

”Suomi on tunnettu korkeasta teknologisesta kehityksestään ja osaamisestaan. Suomen kilpailuetu ovat laatu ja innovaatiot. Niissä Suomi on hyvä, eikä globaaleilla markkinoilla pysy relevanttina strategialla, joka nojaa halpaan työvoimaan ja nollatuntisopimuksiin. Alakohtaiset neuvottelut pakottavat yritykset kilpailemaan innovaatioilla ja laadulla, koska niissä pyritään välttämään kilpailua palkoista ja työoloista.”

Teksti: Hildur Boldt

Kuva: Oliver Röthig Kansallisteatterin työntekijöiden mielenilmauksessa lokakuussa 2023. Kuvaaja: Pauli Unkuri.