Suomalaista työmarkkinamallia ajetaan työnantajia suosivaksi
Orpon-Purran hallituksen työlainsäädännön muutokset heikentävät yksilön oikeuksia työelämässä ja uhkaavat muokata suomalaista työmarkkinamallia työntekijöiden kannalta pysyvästi huonompaan suuntaan.
Hallitus on työntekijöiden laajasta vastustuksesta huolimatta jatkanut työehtoja heikentävän lainsäädännön valmistelua. Ensimmäisenä eduskuntaan ollaan tuomassa lakko-oikeuden rajoitukset. Tämän jälkeen Orpon-Purran hallitus on jatkamassa kovalla linjalla: irtisanomisia helpotetaan ja ensimmäiselle sairauspoissaolopäivälle lyödään lakiin karenssi.
Työlainsäädännöllä on tarkoitus suojella työsuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää. PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala näkee hallituksen suunnitelmien muokkaavan suomalaista työmarkkinamallia.
Erikoinen lakimuutos
Hallitus pyrkii edistämään vientivetoista palkkamallia, jonka myötä vientialat määrittelisivät myös palvelualojen palkankorotuskaton. Hallitus haluaa toteuttaa tämän lailla, joka estäisi valtakunnansovittelijaa tarjoamasta vientialoja korkeampia palkankorotuksia. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara on itse pitänyt suunnitelmaa ”erikoisena”.
Hallitus poiminut työnantajajärjestöjen tavoitteet
Monet hallituksen työlainsäädännön hankkeista löytyvät työnantajajärjestöjen vaalitavoitteista. Vastaavasti työntekijäpuolen tavoitteet alipalkkauksen kriminalisoinnista, ammattiliittojen kanneoikeudesta tai työntekijän vahvemmasta oikeudesta kokoaikatyöhön eivät ole hallituksen agendalla. Hallitus vaikuttaakin tehneen selkeän valinnan ajaa työnantajien toivomaa politiikkaa.
Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin ja ohi liittojen luottamusmiesten on ollut erityisesti Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Järjestäytymättömät yritykset eivät kuulu työehtosopimuksen solmineeseen työnantajajärjestöön.
– Lisäksi hallitus on mahdollistamassa sen, että myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan poiketa tietyistä työlainsäädännön määräyksistä työntekijän asemaa heikentäen. Esimerkiksi sairausajan palkka sekä ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset lukeutuvat näihin määräyksiin, kaupan alan työehtosopimuksen kehittämisestä vastaava Leppäkangas huomauttaa.
Nykyisin poikkeaminen on sallittua vain valtakunnallisilla työehtosopimuksilla, joiden takana on aina yksittäisen yrityksen henkilöstöä valtavan paljon suurempi – ja samalla vahvempi – joukko työntekijöitä vaikuttamassa työsuhteen ehtoihin.
– Hallituksen työlistalla olevat muutokset ovatkin kokonaisuutena omiaan nakertamaan nykyistä, yleissitoviin työehtosopimuksiin nojaavan järjestelmän perustaa, Ojala toteaa.
Vaarana työmarkkina-asioiden politisoituminen
Jos tulevat hallitukset jatkavat Orpon-Purran-linjalla, on vaarana työmarkkina-asioiden pysyvä politisoituminen. Poliitikoille on luonnollisesti houkuttelevaa tehdä työntekijöille suunnattuja vaalilupauksia.
Ennen vuoden 2023 vaaleja nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi, että ”pienituloisilta leikkaaminen ei meille [perussuomalaisille] käy”. Jatkossa vaalien jälkeen saatettaisiin nähdä suuria myllerryksiä, kun lupauksia lunastetaan tai niistä laistetaan. Tällainen kehitys ei paranna yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta.
– Työmarkkinajärjestöjen yhteinen sääntöjen ja toimintatapojen kehittäminen ei aina ole tarkoittanut suuria harppauksia, mutta se on kuitenkin pohjannut molempien etujen yhteen sovittamiseen ja taannut jatkuvuuden.
– Jos tämä hajotetaan, on selvää, että myös työntekijät liittoineen joutuvat hakemaan uusia keinoja edunvalvonnassaan. Meille ei tietenkään käy se, että tasapaino työmarkkinoilla keikahtaisi pysyvästi työnantajien hyväksi, Ojala päättää.
Teksti: Pauli Unkuri. Kuvat: Shutterstock ja Eeva Anundi.
Mitä pidit tästä sisällöstä?
Naiset marssivat Naistenpäivänä palkkatasa-arvon puolesta
