Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Suomalaista työmarkkinamallia ajetaan työnantajia suosivaksi
Artikkelit

07.02.2024 12:30

Suomalaista työmarkkinamallia ajetaan työnantajia suosivaksi

Orpon-Purran hallituksen työlainsäädännön muutokset heikentävät yksilön oikeuksia työelämässä ja uhkaavat muokata suomalaista työmarkkinamallia työntekijöiden kannalta pysyvästi huonompaan suuntaan.

Hallitus on työntekijöiden laajasta vastustuksesta huolimatta jatkanut työehtoja heikentävän lainsäädännön valmistelua. Ensimmäisenä eduskuntaan ollaan tuomassa lakko-oikeuden rajoitukset. Tämän jälkeen Orpon-Purran hallitus on jatkamassa kovalla linjalla: irtisanomisia helpotetaan ja ensimmäiselle sairauspoissaolopäivälle lyödään lakiin karenssi.

Työlainsäädännöllä on tarkoitus suojella työsuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää. PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala näkee hallituksen suunnitelmien muokkaavan suomalaista työmarkkinamallia.

Sopimuspäällikkö Juha Ojalan mukaan hallituksen heikennykset työehtoihin tarkoittavat työntekijöille nykyistä turvattomampaa asemaa työelämässä.

– Tasapaino muuttuu olennaisesti. Työnantajien asema vahvistuu ja työntekijöiden asema heikentyy. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja yt-lain neuvotteluaikojen lyhentäminen ovat suoria palkan leikkauksia työnantajan hyväksi, joilla lisäksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia tieten rajataan. 

Hallitus käy työntekijöiden kimppuun useasta suunnasta. Työttömyysturvaa leikataan samalla, kun irtisanomissuojaa heikennetään niin sanotulla potkulailla. Potkulain myötä irtisanomiseen ei enää tarvittaisi painavaa syytä, ja alle vuoden työsopimuksen voisi solmia määräaikaisena ilman perustetta. 

– Yksittäiselle työntekijälle tämä tarkoittaa nykyistä turvattomampaa asemaa. Mahdollisuudet rakentaa elämää työn varaan muuttuvat huonompaan suuntaan. Samalla kynnys omien oikeuksien ajamiseen nousee, Ojala sanoo.

Erikoinen lakimuutos

Hallitus pyrkii edistämään vientivetoista palkkamallia, jonka myötä vientialat määrittelisivät myös palvelualojen palkankorotuskaton. Hallitus haluaa toteuttaa tämän lailla, joka estäisi valtakunnansovittelijaa tarjoamasta vientialoja korkeampia palkankorotuksia. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara on itse pitänyt suunnitelmaa ”erikoisena”. 

Lähde: PAMin vetovoimabarometri 2023.

PAMin sopimusasiantuntija Sirpa Leppäkankaan mukaan lainsäädäntöä ei pitäisi tehdä vain yksittäiset alat tai yritykset mielessä. Tällöin on vaarana, että muutokset rapauttavat työehtoja ja yritysten menestymisen edellytyksiä muilla aloilla niin, että lopulta kokonaisuus on kaikkien kannalta huonompi.

– Tämä voi olla lopputulos, jos esimerkiksi paikallista sopimista laajennetaan miettimättä juuri sen alan työnantajien ja työntekijöiden todellisia tarpeita. Esimerkiksi kotimaiseen kysyntään nojaavat palvelualat ovat työvoimavaltaisia ja kilpailu on kotimaista ja kovaa. Siksi on selvää, että aina joku tarttuu mahdollisuuteen sopia työehdoista heikommin. 

Kun yksi tekee näin, toisten on toimittava samoin pärjätäkseen kilpailussa. Seurauksena on herkästi negatiivinen kehä, jossa häviävät lopulta kaikki.

Hallitus poiminut työnantajajärjestöjen tavoitteet

Monet hallituksen työlainsäädännön hankkeista löytyvät työnantajajärjestöjen vaalitavoitteista. Vastaavasti työntekijäpuolen tavoitteet alipalkkauksen kriminalisoinnista, ammattiliittojen kanneoikeudesta tai työntekijän vahvemmasta oikeudesta kokoaikatyöhön eivät ole hallituksen agendalla. Hallitus vaikuttaakin tehneen selkeän valinnan ajaa työnantajien toivomaa politiikkaa. 

Hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin ja ohi liittojen luottamusmiesten on ollut erityisesti Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite. Järjestäytymättömät yritykset eivät kuulu työehtosopimuksen solmineeseen työnantajajärjestöön. 

– Lisäksi hallitus on mahdollistamassa sen, että myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan poiketa tietyistä työlainsäädännön määräyksistä työntekijän asemaa heikentäen. Esimerkiksi sairausajan palkka sekä ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset lukeutuvat näihin määräyksiin, kaupan alan työehtosopimuksen kehittämisestä vastaava Leppäkangas huomauttaa. 

Nykyisin poikkeaminen on sallittua vain valtakunnallisilla työehtosopimuksilla, joiden takana on aina yksittäisen yrityksen henkilöstöä valtavan paljon suurempi – ja samalla vahvempi – joukko työntekijöitä vaikuttamassa työsuhteen ehtoihin. 

– Hallituksen työlistalla olevat muutokset ovatkin kokonaisuutena omiaan nakertamaan nykyistä, yleissitoviin työehtosopimuksiin nojaavan järjestelmän perustaa, Ojala toteaa.

Lähde: PAMin vetovoimabarometri 2023.

Vaarana työmarkkina-asioiden politisoituminen

Jos tulevat hallitukset jatkavat Orpon-Purran-linjalla, on vaarana työmarkkina-asioiden pysyvä politisoituminen. Poliitikoille on luonnollisesti houkuttelevaa tehdä työntekijöille suunnattuja vaalilupauksia. 

Ennen vuoden 2023 vaaleja nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra linjasi, että ”pienituloisilta leikkaaminen ei meille [perussuomalaisille] käy”. Jatkossa vaalien jälkeen saatettaisiin nähdä suuria myllerryksiä, kun lupauksia lunastetaan tai niistä laistetaan. Tällainen kehitys ei paranna yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta.

– Työmarkkinajärjestöjen yhteinen sääntöjen ja toimintatapojen kehittäminen ei aina ole tarkoittanut suuria harppauksia, mutta se on kuitenkin pohjannut molempien etujen yhteen sovittamiseen ja taannut jatkuvuuden.  

– Jos tämä hajotetaan, on selvää, että myös työntekijät liittoineen joutuvat hakemaan uusia keinoja edunvalvonnassaan. Meille ei tietenkään käy se, että tasapaino työmarkkinoilla keikahtaisi pysyvästi työnantajien hyväksi, Ojala päättää.

Teksti: Pauli Unkuri. Kuvat: Shutterstock ja Eeva Anundi.

Avainsanat:

lainsäädäntö politiikka työehtosopimus

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku