Suomalaiset vastustavat jyrkästi hallituksen suunnitelmia rajoittaa lakko-oikeutta

Suomalaiset torjuvat laajasti hallituksen suunnitelmat rajoittaa lakko-oikeutta, selviää E2 Tutkimuksen tekemästä kyselytutkimuksesta. Orpon-Purran hallitus pyrkii rajoittamaan lakko-oikeutta usealla tavalla: poliittisen lakko-oikeuden käyttöä rajoitettaisiin korkeintaan yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin, tukilakkoja rajoitettaisiin ja lakkosakkoja korotettaisiin rajusti.

Hyvityssakko, joka maksetaan laittomasta työtaistelusta, olisi jatkossa vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Nykyisin laissa yläraja on 23 500 euroa.

Laittomaksi lakoksi voidaan todeta esimerkiksi muutaman minuutin kestävä mielenilmaus työpaikalla kassapysäytyksien muodossa.

Lisäksi hallitus suunnittelee seuraamuksia myös yksittäisille lakkoon osallistuville työntekijöille. Mikäli hallituksen aikeet toteutuvat voitaisiin laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta määrätä 200 euron seuraamusmaksu työntekijälle eli ns. lakkosakko. Kyselyn mukaan työntekijän lakkosakkoa vastustaa 61 prosenttia suomalaisista. Työntekijäasemassa toimivilla vastustus on vielä laajempaa – 70 prosenttia vastustaa hallituksen suunnitelmia.

Lakko-oikeus nähdään kuuluvan erottamattomana osana perustuslain turvaamaan ammatilliseen yhdistymisoikeuteen. Hallitus vaikuttaakin valmistelevan perusoikeuksia rajusti rajoittavaa lainsäädäntöä ilman suomalaisten tukea. Kyselytutkimuksen mukaan ainoastaan 30 prosenttia suomalaisista on työntekijän lakkosakon kannalla.

Työoikeuden asiantuntija näkee haasteita lakihankkeissa

Oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetojan mukaan hallituksen kaavailemissa uudistuksissa on useita haasteita. Oikeustieteilijä Paanetoja kommentoi hallituksen hankkeita julkisesti saatavilla olevan tiedon varassa. Myös muut työoikeuden asiantuntijat ovat epäilleet hallituksen hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta. Paanetojan mukaan suunnitellut muutokset vaikuttavat jo pelkästään lakiteknisesti haastavilta.

– Vaikuttaa hankalalta, että laissa rajoitettaisiin eräitä työtaistelutoimia, kun itse työtaistelutoimenpiteen käsitettäkään ei ole laissa. Toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös muussa muodossa kuin lakkoina, joten jos nyt vain oltaisiin rajoittamassa lakkoja, jäävätkö esimerkiksi muut tukityötaistelutoimenpiteen muodot sen ulkopuolelle, Paanetoja pohtii.

Arvioitaessa vaikutuksia työntekijöiden työtaisteluoikeuteen tulisi Paanetojan mukaan lisäksi tietää miten esimerkiksi mahdollinen seuraamusjärjestelmä toimii ja onko se tehokas.

Lakko-oikeutta rajoittaessa hallitus joutuu ottamaan huomioon perusoikeusnäkökulman. Suomi on ratifioinut kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimus 87:n, joka turvaa yhdistymisoikeuden. Paanetojan mukaan perusoikeuskysymys vaikuttaa relevantilta, mikäli lakko-oikeutta aiotaan rajoittaa.

– Tämä tulee arvioida valmistelun yhteydessä, ja viime kädessä eduskunnassa. ILO:n sopimuksissa on kirjauksia, joiden merkitystä tulee arvioida perusoikeuksien kannalta, Paanetoja sanoo.

Poliittiset lakot olleet harvinaisia Suomessa

Suomessa on viimeksi järjestetty poliittisia lakkoja vuonna 2018, kun työntekijät vastustivat Sipilän hallituksen aktiivimallia sekä irtisanomissuojan heikennyksiä. Poliittisten työtaistelujen myötä Sipilän hallitus joutui perääntymään rajuista irtisanomissuojan heikennyksistä.

E2 Tutkimuksen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittamista. Vain 33 prosenttia kannatti keston rajaamista yhden vuorokauden mielenilmauksiin.

Myös Paanetojan mukaan poliittiset lakot ovat olleet harvinaisia Suomessa. Tarvitaanko siis niitä rajoittavaa lainsäädäntöä ottaen huomioon myös perusoikeusnäkökulman?

– Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Totta on se, että ”oikeat” poliittiset lakot eivät ole olleet arkipäivää työmarkkinoilla. Työtuomioistuimessahan on toki ollut riitoja, joissa väitetään, että kysymys on ollut poliittisesta työtaistelutoimenpiteestä, mutta siitä ei sitten ole oikeasti ollut kysymys, Paanetoja kertoo.

Kyselytutkimuksessa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä myös muista hallituksen suunnittelemista työmarkkinauudistuksista. Eniten vastustusta herätti ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi. Tätä vastusti 67 prosenttia suomalaisista.

Lähde: E2 Tutkimuksen kyselytutkimus suomalaisten mielipiteistä hallitusohjelman työmarkkinauudistuksiin liittyen. Aineisto (n=1000) kerättiin elokuun alussa ja tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi.

Teksti: Pauli Unkuri