Sosiaaliturva uudistuu − mihin suuntaan ja kenen ehdoilla?

On aivan selvää, että sosiaaliturva kaipaa uudistamista huomioimaan paremmin ihmisten muuttuvia elämäntilanteita ja joustamaan niiden muuttuessa. Uudistaa täytyy, mutta millä ehdoilla ja periaatteilla? PAM pitää tärkeänä, että tässä valtavassa projektissa huomioidaan myös palvelualoilla työssäkäyvät pienipalkkaiset ihmiset.

Palvelualoilla tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä, kun kokoaikatyötä ei ole saatavilla. Palkan jäädessä pieneksi, joutuvat pamilaiset liian usein paikkaamaan toimeentuloaan sosiaaliturvalla.  Tästä syystä PAM haluaa olla mukana vaikuttamassa sosiaaliturvan uudistamiseksi siten, että pienituloiset työssäkäyvät tulevat paremmin huomioiduksi, eivätkä joudu tinkimään jo valmiiksi pienestä toimeentulostaan.

Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva sosiaaliturvakomitea päätti viime kokouksessaan (5.9.) alkaa suunnitella sosiaaliturvauudistusta yhden perusturvaetuuden mallilla nykyjärjestelmän pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että syyperusteiset vähimmäismääräiset Kelan perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi.

Tämän tyyppisiä etuuksia ovat esimerkiksi sairauspäiväraha, vanhempainraha, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, ja takuu- ja kansaneläke. Kela maksaa näitä etuuksia vähimmäismääräisenä, jos hakijalla ei ole ollut ennen etuuden hakemista mm. työtuloja. Etuudet myös määräytyvät eri ehdoilla ja tavoilla. Ne eroavat myös mm. haku- ja maksuajoilta. Nyt komitea linjasi suunniteltavaksi perusturvaetuuksien yhdistämistä syyperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän pohjalta.

Nähtäväksi jää, mitkä etuudet tullaan yhdistämään vai yhdistetäänkö kaikki, ja millä ehdoilla.

Saavutettavuus ja ennustettavuus keskiöön

PAM kannattaa sellaista sosiaaliturvamallia, joka pystyy reagoimaan ja joustamaan riittävän hyvin sekä nopeasti muuttuviin elämäntilanteisiin. Tällä varmistetaan tuen tarkempi kohdentaminen ja sitä kautta etuuksien korkeampi taso. Jos vähimmäismääräiset perusturvaetuudet onnistutaan yhdistämään yhdeksi etuudeksi ihmisten muuttuvien elämäntilanteiden huomioiden, saattaisi kansalaisten monimutkaiseksi kokema sosiaaliturva yksinkertaistua. Äkkiseltään ajateltuna idea on hyvä.

Käytännössä etuuksien ja palveluiden yhteensovittamisen näkökulmasta komitean ehdotus on kuitenkin ongelmallinen. Jo tällä hetkellä on suuria haasteita siinä, miten voidaan integroida etuudet ja palvelut paremmin yhteen ja turvata palveluiden saatavuus.

Palvelualojen työntekijöiden näkökulmasta palvelujärjestelmän saavutettavuus ja ennustettavuus ovat erityisen tärkeitä asioita. Nyt etuutta on päässyt hakemaan tietyn sosiaalisen syyn perusteella, ja etuuksien rinnalla on voinut saada vastaavasti palveluita. Esimerkiksi jos on ollut sairas, on hakenut sairauspäivärahaa ja tarpeen mukaan käyttänyt kuntoutuspalveluita.

Etuuksiin liittyviä muutoksia on tarvittaessa ollut myös helpompi kohdentaa, kun on muutettu vain yhden tietyn etuuden ehtoja. Jos vähimmäismääräisten perusetuuksien osalta siirryttäisiin yhteen etuuteen, on pohdittava tarkkaan menettäisikö yksilö samalla sen perustavanlaatuisen statuksen, joka on oikeuttanut etuuksien rinnalla tarjottaviin palveluihin.

PAM kannattaa, että järjestelmää yksinkertaistetaan ja etuuksien hakemista helpotetaan, mutta tämä ei saa tarkoittaa, että samalla heikennetään etuuksien ja palveluiden yhteensovittamista. Päinvastoin, tulevaisuudessa pitäisi tietyn etuuden saaminen ohjata paremmin ja vahvemmin hakijan tarkoituksenmukaisiin palveluihin ja kannustaa palveluun osallistumiseen.

Tämä on ensimmäinen blogisarjan kirjoitus sosiaaliturvauudistuksesta. Blogisarjassa paneudutaan sosiaaliturvauudistuksen eri osa-alueisiin ja sosiaaliturvakomitean ulostuloihin PAMin näkökulmasta.