Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Sillä on väliä, miten työtä robotisoidaan
Artikkelit

31.10.2022 07:24

Sillä on väliä, miten työtä robotisoidaan

Tampereen yliopiston työelämätutkimus osoitti, että robotin kanssa työskentely näyttäytyy tyypillisimmin työn mielekkyyttä nakertavana rutiiniloukkuna. Hyvin hoidetulla robotisoinnilla olisi kuitenkin edellytykset edistää vetovoimaa ja tukea työhyvinvointia.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Robotisaatiosta puhutaan paljon, mutta millaisena uuden teknologian ja robottien käyttö työpaikoilla näyttäytyy työntekijöille eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa? Näihin kysymyksiin vastauksia etsivät tutkijat Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen USUTE-hankkeessa.

Työn robotisointiin on asetettu kovaäänisiä tavoitteita, joissa robotit nähdään vapauttavan ihmiset kiinnostavampiin työtehtäviin. Nykymallinen robotisointi osoittautuu kuitenkin tuoreiden tutkimustulosten valossa lähinnä työnkuvaa supistavana ja työn mielekkyyttä vähentävänä muutoksena.

”Työtyytyväisyyttä vähentää erityisesti se, jos ihminen joutuu tekemään robotin kanssa suurimman osan työpäivästään robotin kanssa”, selvittää tutkimushankkeen projektipäällikkö ja tutkija Tuuli Turja.

Suomalaisessa kulttuurissa työ on Turjan mukaan ollut se elämän osa-alue, joka tuottaa perustavaa laatua olevia pätevyyden tunteita, mikä tukee tekijänsä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Robotisoinnin myötä fyysinen työ voi myös muuttua esimerkiksi istumatyöksi ja koneen seurannaksi, mikä muuttaa kokonaan työnkuvaa. Siksi Turjan mukaan olisikin tärkeää säilyttää vaihtelevuus, kun robottien käyttöönottoa suunnitellaan työpaikoille.

”Meidän ihmisten perustarpeisiin kuuluu, että me haluamme olla päteviä jossain ja tehdä jotain, mistä muutkin ihmiset näkee, että työ on hyvin tehty. Kun varsinaisen työn hoitaakin yhtäkkiä robotti, mistä pätevyyden tunteita voi sitten saada työelämässä?” hän kysyy.

Teollisuuden alalla robotit ovat olleet arkipäivää jo pitkään, mutta teknologian kehityksen myötä niiden käyttö on yleistymässä myös palvelualoilla.

Tilastokeskuksen työoloaineistoon pohjautuneen tutkimuksen mukaan joka kymmenennen toimisto- ja kaupan alan työntekijän työtä on robotisoitu. Niillä kaupan alan työntekijöillä, jotka tekivät robotin kanssa töitä, oli matalampi työtyytyväisyys kuin robotisoimattomissa työpaikoissa. Turjan mukaan kaupan alalla työskentelevät kokivat myös muita aloja enemmän uhkaa siitä, että robotit tulevat korvaamaan työtä ja työtunteja – ja sitä kautta vähentämään työtuloja.

Työntekijöiden osallistaminen avainasemassa

Työelämätutkijat suosittelevat, että työn vaihtelevuudesta huolehtimisen lisäksi robotisointisuunnitelmat pitäisi ottaa osaksi yhteistoimintamenettelyä ja huolehtia henkilöstön osaamisesta.

”Robotisaatio herättää pelkoa työttömyydestä ja vähentää työtyytyväisyyttä. Siksi siihen tulisi kiinnittää tosi paljon huomiota, että miten sitä kentälle viedään,” Turja sanoo.

Hänen mukaansa ihannetilanne olisi palvelualoilla se, että mielekkäät työt säilyisivät ihmisillä ja epämieluisat, tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttavat työt siirrettäisiin koneille. Parasta olisi lisäksi se, että yksittäinen työntekijä saisi valita tekeekö töitä robotin kanssa vai jollakin perinteisellä menetelmällä.

”Muutosjohtajien pitäisi organisaatioissa miettiä tosi tarkkaan se, että miten henkilökunta sitoutettaisiin mukaan. Koskaan ei ole liian varhaista kuulla henkilökuntaa. Heillä on paras tieto jokapäiväisestä työstä ja siitä, miten ajateltu robotti siihen sopisi ja mitä tekemään.”

Robolukutaitojen merkitys kasvaa

Tutkijoiden mukaan työn voi katsoa olevan hyvin robotisoitu, jos sen jälkeen työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä ja mielekkäänä. Siinä entistä tarkempi muutosjohtaminen on avainasemassa. Tutkijat korostavat, että hyvin toteutetulla robotisoinnilla on myös edellytykset luoda uutta imua työpaikoille ja tukea ajan hengessä elävää, jatkuvan oppimisen työilmapiiriä sekä työhyvinvointia rakentavia tapoja tehdä ja organisoida työtä.

Robolukutaitojakin tarvitaan.

Turja muistuttaa, että palvelualoilla robotin kanssa työskentely on muutakin kuin vain sen käyttöä. Kun töitä tehdään enemmänkin robotin kanssa, työntekijöiltä tarvitaan jatkossa yhä enemmän robolukutaitoa.

”Robotit ovat yhdistelmä tietokoneohjelmia ja liikkuvia koneita tai automaatteja, ja siksi työelämässäkin tarvitaan erityislaatuisia robolukutaitoja. Se on enemmän kuin robottisen teknologian hallitsemista, eli esimerkiksi ymmärrystä robotin toiminnasta, algoritmeista ja sen keräämästä datasta.”

Tutustu USUTE-hankkeen tutkimustuloksiin 

Avainsanat:

elinkeinot työsuhde

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku