Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Raha on vain väline – TES-pöydissä ratkotaan, onko palvelualojen työntekijöiden pöydissä riittävästi ruokaa
Artikkelit

20.02.2025 11:31

Raha on vain väline – TES-pöydissä ratkotaan, onko palvelualojen työntekijöiden pöydissä riittävästi ruokaa

36 % PAMin jäsenistä kärsii vakavasta ruokaturvattomuudesta. Asia selviää kyselystä, johon vastasi yli 6 400 liiton jäsentä. Vastaajista valtaosa oli työssäkäyviä.

Ruokaturvattomuus on vakavaa silloin, kun ihminen on taloudellisista syistä joutunut pienentämään aterioitaan, jättämään usein aterioita väliin, tai vähintään kerran mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä kyselyä edeltäneen kuukauden aikana.

Kysely oli osa Helsingin ja Tampereen yliopistojen tekemää yksityisille palvelualoille kohdistuvaa laajaa PAMEL-tutkimushanketta.

Tutkimuksen tuoreimmista selvityksistä käy myös ilmi, että vakavasti ruokaturvattomien ruoan laatu on keskimääräistä heikompaa. Se altistaa heidät keskimääräistä yleisemmin kroonisille sairauksille ja lisää terveyseroja. Keskeisimmät syyt vakavalle ruokaturvattomuudelle olivat pienet tulot, koettu heikentynyt terveys ja nuori ikä. Yleisempää se oli lapsiperheissä ja määräaikaisissa työsuhteissa.

Pankkitilin saldo näkyy ruokavaliossa

Myös pamilainen Heini Siponen on kokenut pienien tulojen vaikutuksen ruokavalioon. Hän on kolmekymppinen lahtelainen myyjä ja tehnyt koko työuransa palvelualoilla. Vaikka hänen rahansa eivät aina ole riittäneet ruokaan, työ palvelualoilla on merkittävä osa hänen elämäänsä ja valtaosa ystävyyssuhteistakin on palvelualoilla syntyneitä.

Tällä hetkellä hänellä on kokoaikainen ja vakituinen työsuhde, mutta tie tähän tilanteeseen ei ole ollut suoraviivainen. Ennen nykyistä työtään hän teki vuosia osa-aikatöitä ja kamppaili toimeentulonsa kanssa. Osa-aikaisuuden tuoma epävarmuus ja pienituloisuus vaikuttivat Heinin elämään monin tavoin.

Yksineläjänä yllättävät menot, kuten kodinkoneen hajoaminen, voivat horjuttaa talouden tasapainoa.

Asuessaan kymmenisen vuotta Helsingissä, Heini työskenteli mm. kosmetiikkaliike Kicksissä. Osa-aikatyön pienituloisuus ei kuitenkaan näkynyt vakavana, ennen kuin hänen parisuhteensa tuli yllättävästi tiensä päähän. Asumisen ja elämisen kustannuksia ei ollut enää jakamassa toista ihmistä.

Neuvottelut työnantajan kanssa lisätunneista eivät tuottaneet tulosta ja hän päätti muuttaa takaisin kotiseuduilleen Lahteen. Sieltä hän sai sairausloman sijaisuuden Kicksissä. Viikkotyöaika oli neljä tuntia. Vaikka hän teki jatkuvasti enemmän töitä kuin työsopimuksessa oli sovittu, ei tuntimäärien lisääminen sopimukseen kuitenkaan onnistunut.

Heini Siponen on tietää, miten pienet tulot vaikuttavat ruokavalioon.

Nykyisessä kokoaikaisessa työsuhteessaan Heini tienaa käteen noin 2000 euroa kuukaudessa. Hän kuuluu alansa korkeimpaan palkkaluokkaan, mutta merkittävä osa palkkaa ovat edelleen ilta- ja viikonlopputöistä saatavat lisät. Heini myöntää, että vaikka kokoaikainen työ tuo ennustettavuutta, hän tarvitsee edelleen tukiverkostoaan. Yksineläjänä yllättävät menot, kuten kodinkoneen hajoaminen, voivat horjuttaa talouden tasapainoa.

Joskus jopa ketsupin ostaminen oli liian kallista.

Heini kokee, että yhteiskunnassa on voimakas odotus siitä, että pienituloisten pitäisi tinkiä tietyistä asioista. Häntä on ihmetyttänyt se, kuinka helposti esimerkiksi lemmikkieläimiä pidetään ylellisyytenä, joista tulisi luopua taloudellisen tilanteen muuttuessa. Samoin monien mielestä pienituloisen tulisi asua syrjässä, missä vuokrat ovat halvempia, vaikka se hankaloittaisi elämää monin tavoin ja toisi muita lisäkustannuksia.

Heini kertoo seuraavansa jatkuvasti pankkitilinsä saldoa ja suunnittelevansa menojaan tarkasti. Aiemmin hänen ruokavalionsa on ollut hyvin yksinkertainen: halpaa kanaa ja pakastevihanneksia. Joskus jopa ketsupin ostaminen oli liian kallista. Tuolloin hän joutui toistuvasti pyytämään rahaa sukulaisilta ja maksamaan lainat takaisin heti seuraavasta palkasta – toivoen, että seuraava palkka riittäisi sitä seuraavaan palkkaan.

Vakituisesta työstä huolimatta joutuu silti miettimään, mitä ruokaa voi ostaa tai mitä eväitä ottaa töihin.

Heini sanoo, että hänen nykyinen työnantajansa on joustava ja työvuorojärjestelyissä otetaan huomioon työntekijöiden tarpeet. Tämä ei ole ollut itsestäänselvyys kaikissa hänen aiemmissa työpaikoissaan. Hän uskoo, että kokoaikatyön tarjoaminen ja työvuorojen suunnittelu työntekijöiden toiveiden mukaisesti on pitkälti tahdon asia – ja hänen nykyinen työnantajansa on valmis panostamaan tällä tavalla työntekijöidensä jaksamiseen.

Palkankorotuksille Heini näkee useita perusteluita. Ruoan hinnan nousu on asia, jonka hän on huomannut erityisen selvästi. Vaikka hänellä on nyt vakituinen työ, hän joutuu silti miettimään, mitä ruokaa voi ostaa tai mitä eväitä ottaa töihin. Myös työn vaatimukset ovat kasvaneet kaupanalalla merkittävästi.

Ruokaturvattomuuden yleisyys yllätti tutkijat

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola johtaa PAMEL-tutkimushanketta, joka selvitti yksityisten palvelualojen työntekijöiden kokemaa ruokaturvattomuutta. Hän toivoo, että tutkimustuloksiin suhtaudutaan vakavuudella.

Kun he aloittivat ruokaturvattomuuden tutkimista Suomessa, hän sai kuulla, että eihän nyt Suomessa mitään ruokaturvattomuutta ole. Erkkolan mielestä se oli kuitenkin liian helppo tapa yrittää mitätöidä ajatus siitä, että suomalaisessa kontekstissakin voi olla rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ravitsemuksen laatuun.

Vakavan ruokaturvattomuuden yleisyys yllätti tutkijat. He pohtivatkin, että vaikkei ruokaturvattomuus näy Suomessa samalla tavalla kuin alemman tulotason maissa, asettaa tulokset silti useita kysymyksiä hyvinvointiyhteiskunnan ylle. Voidaanko talouskasvua ja tuottavuutta lisätä, jos yhteiskunnalle kriittisiäkin palveluita tuottavien ihmisten terveydellinen eriarvoisuus kasvaa. Hallitusohjelmassa tavoitellaan tuottavaa ja työkykyistä väestöä, mutta hallitus tekee toistuvasti päätöksiä, joilla heikennetään valmiiksi huonommassa asemassa olevien työntekijöiden mahdollisuuksia olla tuottavia ja säilyttää hyvä työkyky. 

– Odotamme hieman kauhulla, millä tavalla ruokaturvaan vaikuttavat uusimmat sosiaaliturvan leikkaukset, Maijaliisa Erkkola sanoo.

Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola johtaa Helsingin ruokaturvattomuuteen pureutuvaa PAMEL-tutkimushanketta Helsingin Yliopistossa.

Ruokavalion laadun suhteen erot ovat selviä. Ruokavalion laatu oli huonoin vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneilla.

Ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilän mukaan ruokaturvattomuus on yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja mielenterveysongelmiin, lisääntyneisiin terveydenhuoltokäynteihin sekä heikompaan työkykyyn. Ruokaturvattomuuden linkki taas heikompaan tulotasoon sai niin ikään vahvistusta nyt tehdyissä tutkimuksissa.

Lue lisää PAMEL-tutkimuksesta

Teksti: Joonas Tuomivaara
Kuvat: Mira-Veera Auer, Shutterstock

Avainsanat:

palkka toimeentulo

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku