Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Puolessa vuodessa yli 11 000 euron palkkasaatavat – palkkavarkaudesta selviää tällä hetkellä vähäisin seurauksin Uutiset 20.08.2024 10:51 Puolessa vuodessa yli 11 000 euron palkkasaatavat – palkkavarkaudesta selviää tällä hetkellä vähäisin seurauksin Kansalaisaloitteessa vaaditaan palkkavarkauden kriminalisointia. PAM on ajanut oikeudessa jäsentensä puolesta useita tapauksia, jotka täyttäisivät palkkavarkauden ehdotetut tunnusmerkit. PAMin jäsen työskenteli kokkina ravintolassa kuusi kuukautta. Tänä aikana työnantaja oli laiminlyönyt työaikakirjanpidon kokonaan eikä perustuntipalkkaa ollut maksettu kaikilta työtunneilta. Ylityökorvauksia, iltalisiä tai lomakorvausta kokille ei ollut maksettu lainkaan. Kolmen viikon jaksossa työtunteja oli ollut korkeimmillaan yli 220. Työntekijä oli siis tehnyt jopa 70 tuntisia työviikkoja. PAM ajoi jäsenen palkkasaatava-asiaa oikeudessa. Oikeus asettui työntekijän puolelle ja määräsi työnantajan maksamaan PAMin vaatimat yli 11 000 euroa palkkasaatavia, jotka olivat kertyneet vain puolen vuoden aikana. Oikeus antoi suuren painoarvon työntekijän omalle työaikakirjanpidolle. Nykyinen lainsäädäntö ei sisällä kunnollisia sanktioita työnantajalle Palkkavarkaudella tarkoitetaan alipalkkausta eli palkan maksamista työehtosopimuksen tai lain määräysten vastaisesti. Tällä hetkellä alipalkkaus ei ole Suomessa rikos. Edellä mainitussa tapauksessa työnantajalle ei palkkasaatavien maksun lisäksi siis tullut rikosoikeudellisia seuraamuksia. PAMin juristi Henry Vähtäri pitää nykyistä lainsäädäntöä riittämättömänä. – Lainsäädäntö ei sisällä kunnollisia sanktioita työnantajalle, joka syyllistyy palkkavarkauteen. Tällä hetkellä palkkasaatavien perimiseksi työntekijän tulee käytännössä nostaa siviilikanne käräjäoikeudessa, koska tapauksia saadaan harvoin sovittua ilman oikeusprosessia, Vähtäri toteaa. Kanteen nostamiseen ei ole kaikilla taloudellisia resursseja – etenkin jos henkilö ei ole ammattiliiton jäsen, sillä oikeudenkäyntikulut voivat nousta suuriksi. Kansalaisaloitteessa vaaditaan palkkavarkauteen syyllistyville tuntuvaa rangaistusta Palkkavarkauden kriminalisointia vaativassa kansalaisaloitteessa esitetään rikoslakiin lisättäväksi säännökset palkkavarkaudesta ja törkeästä palkkavarkaudesta. Perusmuotoisesta palkkavarkaudesta tuomittaisiin sakkoja tai vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Törkeästä tekomuodosta tuomittaisiin vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Vähtärin mukaan palkkavarkauden kriminalisointi ennaltaehkäisisi alipalkkausta sekä helpottaisi tapausten ajamista. – Työntekijä voisi tehdä poliisille rikosilmoituksen palkkavarkaudesta, jolloin ei olisi samanlaista riskiä kuin nyt ajaa omia oikeuksiaan ja vaatia maksamattomia palkkoja. Sakko- tai vankeusrangaistus palkkavarkaudesta toimisi myös ennaltaehkäisevänä tekijänä, Vähtäri sanoo. Auta tekemään palkkavarkaudesta rikos Tällä hetkellä Suomessa alipalkkausta ei ole säädetty rangaistavaksi, vaikka työsopimuslaissa työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Alipalkkaus on rikos esimerkiksi Norjassa. Allekirjoita kansalaisaloite ja jaa linkkiä eteenpäin – tehdään palkkavarkaudesta rikos! Allekirjoita kansalaisaloite Teksti: Pauli Unkuri. Kuva: Shutterstock. Avainsanat: lainsäädäntö palkka Mitä pidit tästä sisällöstä? Reaktio(Required) Tämä oli hyödyllinen Pidin kovasti tästä sisällöstä En ymmärtänyt Ei ollut hyödyllinen Kommentti (valinnainen) Jaa Lue seuraavaksi Artikkelit lainsäädäntö työturvallisuus ”Näpit irti toisen takalistosta” 11.12.2024 Lausunto HE 100/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. 3.12.2024 Blogit palkka työehtosopimusneuvottelut Ensi vuonna neuvotellaan paremmasta työelämästä 3.12.2024 Näytä kaikki
Lausunto HE 100/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. 3.12.2024