Puhejudoa, tietotekniikkaa ja vaaran paikkoja – tätä vartiointialan työ on tänä päivänä

Vartiointiala on yhteiskunnalle elintärkeä. Sen merkitys jää kuitenkin monesti huomaamatta, koska vartijat ja järjestyksenvalvojat takaavat turvallisuuden juuri silloin, kun kaikki sujuu ongelmitta.

Alan tehtäviä löytyy myymälävartioinnista ja piirivartioinnista aina arvokuljetuksiin, sairaaloiden ja ydinvoimaloiden turvallisuuteen asti.

—Me vaikutamme ihmisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunteeseen kaikkialla missä he liikkuvat, toteaa arvokuljetusten parissa työskentelevä Sami Kymäläinen.

Kymäläisellä on pitkä kokemus alan erilaisista tehtävistä. Parasta vartiointialan työssä on hänen mielestään, että se on liikkuvaa, siinä tapaa erilaisia ihmisiä ja saa auttaa heitä, ja että työllä on yhteiskunnallinen merkitys.

Kaksikymmentäviisi vuotta alalla työskennellyt Sampsa Laine puolestaan pitää esimerkiksi kauppakeskuksen järjestyksenvalvonnasta, joka on monipuolista, omatoimista ja itseohjautuvaa. Parasta on kuitenkin työkaverit.

Monipuoliset työnkuvat

Turvallisuusalan työtehtävät ovat todella monipuolisia, ja jopa saman tehtävän sisällä työ voi olla hyvin erilaista.

—Aiemmin esimerkiksi paikallisvartijan työtehtävät, kopit ja järjestelmät olivat aika lailla samasta puusta veistetyt. Nykyään ne vaihtelevat valtavasti kohteesta toiseen. Yhdessä on paljon erilaisia tehtäviä ja vastuita, monimutkaisia asiakasjärjestelmiä ja hektisyyttä, kun toisessa kohteessa työ on yksinkertaisempaa, kertoo Laine.

Työ voi myös samalla työntekijällä vaihdella päivästä toiseen, jos työvuoroja on useissa eri kohteissa ja työtehtävien luonne vaihtelee.

Ihmisten kohtaaminen ja palvelu keskiössä

Teknologinen kehitys on tuonut muutoksia vartiointityöhön, mutta alan ydin on pysynyt samana: se on ihmisten kanssa toimimista, ongelmatilanteiden ratkaisemista ja asiakkaiden palvelemista.

Sekä Laine että Kymäläinen korostavat sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen merkitystä. Ilman niitä on vaikea pärjätä käytännössä missään vartiointialan tehtävässä.

—Ei ole sellaista sankaria, joka selviää kaikesta voimankäytöllä. Puhejudo on 99 prosenttia työstä, korostaa Kymäläinen.

—Fyysinen kunto on kuitenkin myös tarpeen tilanteissa, joissa sanallinen vaikuttaminen ei riitä.

Muuttunut toimintaympäristö

Toimintaympäristö ja asiakaskunta ovat kuitenkin muuttuneet.

—Nykyään kohdataan paljon enemmän päihteiden sekakäyttäjiä, joiden käytös voi olla poikkeuksellisen arvaamatonta, kertoo Kymäläinen.

Tämä on lisännyt työhön liittyviä riskejä. PAMin vuoden 2023 jäsenkyselyssä 47 prosenttia vartiointialan jäsenistä oli viimeisen vuoden aikana kokenut fyysistä väkivaltaa asiakastyössä.

Vartiointiala on yksi vaarallisimmista ammateista Suomessa, mutta palkkataso ei vastaa tätä todellisuutta.

Asiakasväkivaltaan ja voimankäyttöön liittyvät tilanteet ja työtapaturmat herättävät paljon keskustelua ja tunteita vartijoiden kesken.

—Näihin liittyvät tapaturmat eivät ole alan arkea, mutta ovat työntekijöille henkisesti raskaita, sanoo työsuojeluvaltuutettuna toimiva Laine.

Hän toivoo, että työntekijät ottavat työhyvinvointiin liittyvät ongelmat puheeksi varhaisessa vaiheessa oli kyse sitten asiakasväkivallasta, työilmapiiristä, puutteellisesta varustuksesta tai huonosta työtuolista.

—Vartiointiala on yksi vaarallisimmista ammateista Suomessa, mutta palkkataso ei vastaa tätä todellisuutta. Monet alalla toivovat, että palkkaus vastaisi paremmin työn vaativuutta ja vastuuta, kertoo Kymäläinen.

Palkkaa työn vaativuuden perusteella

Alan nykyinen nimikkeisiin perustuva palkkausjärjestelmä saa Laineelta ja Kymäläiseltä kritiikkiä, koska se ei huomioi tarpeeksi työn riskitasoa ja vaativuutta.

—Onhan se nyt ihan absurdi ajatus, että samalla palkalla voi olla valtavasti erilaisia vastuita ja vaaratekijöitä, toteaa Kymäläinen.

Hän soisi palkkojen nousevan koko alalla, jotta ne vastaisivat paremmin nykyistä työn vaativuutta. Etenkin myymälävartioinnissa ja järjestyksenvalvonnassa palkka ja riskit eivät kohtaa alkuunkaan.

—Osa alan tehtävistä lähestyy jo enemmän asiantuntijatyötä, mutta palkka ei välttämättä vastaa työn vaativuutta ja monimuotoisuutta, sanoo Laine.

Laine toivookin, että koko ala kehittyisi enemmän ennaltaehkäisevään ja turvallisuutta luovaan suuntaan.

—Asiakasyritykset voisivat ostaa ennemminkin ratkaisuja kohtaamiinsa turvallisuusongelmiin, kuin tiettyä henkilömäärää kohteeseen.

Vaikuttaminen yhdessä

Vartijoiden työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä, ja neuvotteluvoimaa tarvitaan, jotta palkkoja ja muita työoloja saadaan kehitettyä parempaan suuntaan.

— Työehdot eivät parane itsestään. Mikäli halutaan parempaa palkkaa ja parempia ehtoja, vartijoiden pitää kuulua liittoon ja olla mukana vaikuttamassa parempien ehtojen puolesta. Yhdessä pystymme saavuttamaan enemmän, muistuttaa Kymäläinen.

Teksti: Hildur Boldt