Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Pienituloisilta leikkaaminen ei ole tulevaisuuteen panostamista 
Tiedotteet

20.09.2023 10:07

Pienituloisilta leikkaaminen ei ole tulevaisuuteen panostamista 

Palvelualojen ammattiliitto PAM katsoo, että budjettiriihen päätökset ovat osoittaneet tyhjiksi puheet leikkausten oikeudenmukaisesta kohdentamisesta. Sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutus osuu pienituloisiin perheisiin ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Leikkaukset jättävät jälkensä myös palvelualojen suhdanteeseen ja heikentävät työvoiman saatavuutta suurissa kaupungeissa.  

Budjettiriihessä sovitut leikkaukset asettavat vastuun talouden tasapainottamisesta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien harteille ja ajavat palvelualoja taantumaan. Hallitusohjelmassa hehkutetun kasvun kaavan sijaan Orpon ja Purran hallitus tarjoaa palvelualoille kurjistumisen kaavaa ja kroonista työvoimapulaa. Hallitus perustelee leikkauksiaan tulevaisuuteen panostamisella, vaikka todellisuudessa se heikentää palvelualojen tulevaisuusnäkymiä entisestään. 

Heikennykset työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat PAMin arvion mukaan samoihin kotitalouksiin. Lapsikorotusten poistaminen työttömyysturvasta ohjaa leikkurin raskaimmin lapsiperheiden suuntaan, ja työttömyysturvan porrastus vie kokonaisleikkauksen jopa 700 euroon kuukaudessa, kun perheen toinen aikuinen jää työttömäksi. 

“Pienituloisilta lapsiperheiltä viedään satoja euroja kuukaudessa ja tilalle tarjotaan muutama kymppi lapsilisien korotusta. Budjettiriihen nopea aikataulu kertoo, etteivät naisiin ja perheisiin kohdistuvat leikkaukset aiheuta pientäkään epäröintiä yhdessäkään hallituspuolueessa” PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kommentoi pettyneenä riihen tuloksia. 

Soviteltu työttömyysturva ja asumistuki ovat tähän asti tukeneet osa-aikaisten työntekijöiden toimeentuloa palvelualoilla. Osa-aikatyötä tekevistä palkansaajista kaksi kolmasosaa on naisia, ja osa-aikainen työllistyminen on monelle palveluloilta työttömäksi jääneelle ainoa vaihtoehto, sillä Suomessa on kaikkiaan yli 100 000 vastentahtoisesti osa-aikaista palkansaajaa ja kokoaikaisten työpaikkojen osuus avoimista työpaikoista on entistä pienempi. 

”Esityksiä runnotaan eteenpäin ennätysajassa täysin piittaamatta hyvän lainvalmistelun periaatteista ja aikatauluista.  Kokonaisarviot leikkausten todellisista yhteisvaikutuksista on jätetty tekemättä. Tästä voi valitettavasti päätellä, etteivät hallituspuolueet ole kiinnostuneita budjettiesityksensä aiheuttamasta kurjuudesta. Tällaista ei voi kutsua kestäväksi tavaksi tehdä politiikkaa”, Rönni-Sällinen jatkaa. 

Osa-aikatyön tukea ja kannattavuutta heikennetään rajusti 

Osa-aikatyötä tukevien etuuksien leikkaukset heikentävät kymmenien tuhansien palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen mukaan ravintola-alan työntekijöistä 13,6 prosenttia ja siivousalan työntekijöistä 18,0 prosenttia sai asumistukea vuonna 2017. Vähittäiskaupan myyjistä asumistukea sai vuonna 2018 peräti 18,9 prosenttia. Asumiskustannusten voimakas kasvu ja epätyypillisen työn yleistyminen tarkoittavat, etteivät nämä osuudet ole sittemmin ainakaan laskeneet. 

Asumistukea heikennetään indeksijäädytysten, omavastuuosuuksien korottamisen ja korvausasteen laskun myötä kaikilta etuudensaajilta. Suurin leikkaus kohdistuu Helsingissä asuviin, vaikka lähes kaikkien asumistukea saavien helsinkiläisten todelliset asumismenot ovat jo tähän mennessä ylittäneet asumistuen enimmäisasumismenon. Tuki poistetaan kokonaan omistusasujilta korko- ja energiakulujen viimeaikaisesta kasvusta huolimatta. Matalapalkkaisiin työtehtäviin on jatkossa entistä vaikeampaa löytää tekijöitä kasvukeskuksissa. 

“Korkean asumiskustannusten kaupungeissa ja erityisesti Helsingissä ei asumistuen leikkausten myötä tule yksinkertaisesti enää toimeen osa-aikaisesta työstä saadulla palkalla. Kokoaikainenkaan työ ei matalapalkka-aloilla riitä enää turvaamaan toimeentuloa”, Rönni-Sällinen tiivistää leikkausten todellisia vaikutuksia työtä tekeville. 

Soviteltu työttömyysturva ja ansiopäivärahojen suojaosa ovat mahdollistaneet työttömäksi jääneille toimeentulon myös osa-aikaiseen työsuhteeseen työllistyttäessä. Noin 50 prosenttia Palvelualojen työttömyyskassan maksamista ansiopäivärahoista maksetaan soviteltuina, kun kokoaikatyötä on tarjolla entistä harvemmalle työttömäksi jääneelle. 

Tähän asti työllistymispäätöksen syntymistä on tuettu suojaosin, jotka sallivat vähäiset työtulot, ennen kuin tuet lähtevät kaventumaan. Suojaosien merkitys korostuu tilanteessa, jossa työttömälle työnhakijalle olisi tarjolla muutamia viikkotyötunteja. Nämä työsuhteet voivat johtaa kokoaikaiseen työllistymiseen, pitävät yllä osaamista sekä estävät syrjäytymistä työmarkkinoilta. 

Suojaosat ollaan Orpon ja Purran hallituksen päätöksin nyt poistamassa sekä työttömyyspäivärahoista että asumistuesta. Satunnaisen työn vastaanottaminen voi aiheuttaa jatkossa etuuksien viivästymistä, johon harvalla työttömällä on varaa. Vaikutus työllisten määrään onkin lainsäädännön taustamateriaalissa arvioitu vähäiseksi.  

“Todellisuudessa työllisyysvaikutus voi olla vain negatiivinen, sillä leikkaukset kohdistuvat osa-aikaisiin työntekijöihin, joiden toinen vaihtoehto on täysi työttömyys”, Rönni-Sällinen jatkaa. 

Osa-aikaisten toimeentuloa heikennetään myös muilla työttömyysturvan leikkauksilla. Työssäoloehdon pidentämisen ja euroistamisen myötä entistä harvempi osa-aikainen työntekijä pääsee ansioturvan piiriin. Omavastuupäivien lisääminen heikentää puolestaan entisestään mahdollisuutta ottaa työtä vastaan työttömyysjakson alussa, sillä sovitellulla päivärahalla omavastuujakso voi venyä viikkojen pituiseksi. 

Työttömyysturvan ja asumistuen kaltaisten ensisijaisten tukimuotojen leikkaukset ovatkin ajamassa suuren joukon pienituloisia toimeentulotuen piiriin. Viimesijainen toimeentulo on perustuslaillinen oikeus, mutta toimeentulotuki vie etuudensaajat samalla muita etuuksia rajumpaan tuloloukkuun, jossa lisätyö ei kannata. 

Leikkaukset pitkittävät taantumaa 

Suomi on ajautunut rakennusalan ahdingon myötä taantumaan, jossa uusia työpaikkoja tai lisätyötunteja ei synny, vaikka työnhakijat olisivat kuinka motivoituneita. Sen sijaan matalasuhdanne uhkaa pitkittyä, kun hallitus leikkaa kulutukseen päätyviä etuuksia ja näin säästyvät varat suunnataan hyvätuloisille, joiden lisäeurot päätyvät säästöön ja sijoituksiin. 

“Budjettiriihessä päätetty tulonsiirto heikossa asemassa olevilta hyvätuloisille on paitsi epäoikeudenmukainen myös talouspoliittisesti vastuuton”, arvioi Rönni-Sällinen. 

Yksityisen kulutukseen heikossa suhdannetilanteessa kohdistuvat leikkaukset ajavat erityisesti palvelualojen yrityksiä ahdinkoon. Samalla leikataan uusia työpaikkoja sekä osa-aikaisten työntekijöiden mahdollisuutta lisätunteihin. Asumistuen leikkaukset tarkoittavat puolestaan, että on taloudellisesti entistä vaikeampaa muuttaa työn perässä kasvukeskuksiin.   

“Kun hallitus omilla toimillaan pahentaa taantumaa ja luo työmarkkinoille kohtaanto-ongelmia, ovat hallitusohjelmassa toivotut työllisyysvaikutukset selvästi puhdasta fantasiaa,” Rönni-Sällinen tiivistää. 

Avainsanat:

politiikka talous tasa-arvo toimeentulo työajat työttömyysturva

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku