PAMin suhdannebarometri 2/23: kevään sopimuskorotukset eivät riittäneet kohentamaan palvelualojen työntekijöiden taloudellista tilannetta

Suhdannebarometrin vastaajista 10,4 prosenttia kertoo taloudellisen tilanteensa parantuneen kolmen kuukauden takaiseen verrattuna.  Kaupan toimialan osalta näiden vastaajien osuus jäi 8,8 prosenttiin, kun taas matkailu- ja ravintola-alan vastaajista 15,1 prosenttia kertoi taloustilanteensa parantuneen. Samalla niiden vastaajien osuus on pienentynyt merkittävästi, jotka kertovat taloustilanteensa heikentyneen kolmen kuukauden takaiseen verrattuna.

”Kevään työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin euromääräiset palkankorotukset. Ne kohdentuivat paremmin niitä eniten tarvitseville, mutta kustannusten nousu heikentää yhä merkittävästi palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa”, toteaa PAMin pääekonomisti Olli Toivanen.

Vastaajista 37,7 prosenttia kertoo myös huolien oman taloustilanteensa suhteen lisääntyneen viime aikoina. Osuus on edelleen valitettavan korkea, mutta laskenut keväällä toteutetun edellisen kyselyn 45,5 prosentista, Toivanen kertoo.

Matkailu- ja ravintola-alalla uskotaan kasvun hidastuvan

Matkailu- ja ravintola-alalla työnantajayrityksen taloudellisen tilanteen paranemiseen uskoo tulevan vuoden aikana enää 29,9 prosenttia vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli peräti 39,6 prosenttia.

”Koronaepidemiaa edeltänyt myynnin määrä on otettu kiinni sekä matkailualalla että ravintoloissa. Takana on siis vahva kesäsesonki, mutta epävarmassa taloustilanteessa on luontevaa, ettei kasvua odoteta enää yhtä laajalti”, Toivanen huomauttaa.

Samalla niiden vastaajien osuus, jotka eivät usko löytävänsä tarvittaessa uutta työpaikkaa lainkaan, on kasvanut 16,4 prosenttiin. Osuus ei Toivasen mukaan ole matkailu- ja ravintola-alan vastaajien kohdalla historiallisen korkea, mutta se merkitsee koronaepidemian jälkeisen vahvan kehityksen kääntymistä alan työmarkkinoilla. Taustalla vaikuttaa myös alan sisäinen rakennemuutos.

”Henkilöstöravintoloissa ruokailevien määrä on vähentynyt, eikä laajemmalla ravintola-alalla ole tarjota työpaikkoja vastaavilla työajoilla. Tämän seurauksena työntekijöitä siirtyy esimerkiksi vähittäiskaupan keittiöihin ja elintarviketeollisuuteen.”

Vartiointialan vastaajat kokevat alan työmarkkinatilanteen heikentyneen

Vartiointialan vastaajat kokevat puolestaan työttömyyden uhan lisääntyneen hieman. Alan vastaajista 48,1 prosenttia ei koe lainkaan työttömyyden uhkaa, kun vielä edellisessä kyselyssä näin vastanneiden osuus oli peräti 58,6 prosenttia. Lisäksi uuden työpaikan arvioi löytävänsä tarvittaessa kuukauden sisällä enää 23,1 prosenttia vastaajista verrattuna edellisen kyselyn 37,9 prosenttiin.

”Vartiointialalla koronaepidemian jälkeinen rekrytointibuumi osoittaa jo laantumisen merkkejä, mikä näkyy vastaajien arvioissa työmarkkinatilanteesta. Avoimien työpaikkojen määrä on viime kuukausina ollut edelleen korkea, mutta viime vuosina nähtyihin huippuihin ei alkukesästä ylletty”, Toivanen huomauttaa.

Usko työnantajayritysten taloustilanteen paranemiseen on yhtä lailla heikentynyt vartiointialalla. Enää 23,1 prosenttia alan vastaajista arvioi työnantajan taloustilanteen paranevan tulevan vuoden aikana, kun vielä edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 32,8 prosenttia.

”Toimitilojen käytön hiipuminen heijastuu väistämättä myös vartiointialaan, ja turvallisuuspalvelujen myynnin volyymi on ollut sesonkiin nähden hieman alavireinen viime kuukausina. Euromääräinen liikevaihto on kuitenkin jatkanut kasvuaan”, Toivanen kertoo.

Tiedot perustuvat PAMin tekemään kyselyyn, joka toteutettiin 3.7.−1.8.2023. Kyselyyn vastasi 951 PAMin jäsentä. PAM julkaisee suhdannebarometrin vuosineljänneksittäin.