PAMin maahanmuuttajakysely ”Työ ja koulutus Suomessa”: Palvelualoille töihin tulleilla korkea koulutustaso, joka neljäs on kokenut syrjintää

Palvelualat ovat usein reitti, jota pitkin monet maahan muuttaneet tulevat suomalaisille työmarkkinoille. PAMin jäsenenä on noin 12500 ulkomaalaistaustaista palvelualojen työntekijää, mikä vastaa 6,2 prosenttia koko jäsenkunnasta.

Määrä on likipitäen kymmenkertaistunut vuodesta 2003, jolloin heitä oli noin 1300.

Maahanmuuttajia kohdellaan työelämässä huonommin kuin PAMin jäseniä keskimäärin. Vastaajista 23 % prosenttia kokee, että heitä on syrjitty työyhteisössä, ja noin 12 prosenttia ilmoittaa, että heitä on kiusattu. Muuhun jäsenkuntaan verrattuna maahan muuttaneet tuntevat myös harvemmin olevansa osa työyhteisöä.

PAMIn kyselyyn vastanneista suurin joukko työskentelee siivousalalla tai kiinteistönhoidossa (42 %). Toiseksi eniten työskennellään ravintola-, kahvila- tai matkailualalla (24 %). Kaupan alalla työskentelee noin joka viides (18 %).

Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (yhteensä melkein 40%) sekä thai ja arabia (noin 5% molemmat).

Altavastaajana työelämässä

Työelämän merkittävimpänä haasteena kyselyyn vastanneet pitävät työpaikan löytämistä, ja toiseksi merkittävimpänä kielitaidon puutetta. Melkein puolet 47% oli kokenut merkittäväksi ongelmaksi myös työnantajan väärinkäytökset palkanmaksussa ja hieman harvempi 43% väärinkäytökset lomiin ja vapaapäiviin liittyen.

Nämä väärinkäytökset näkyvät hankesuunnittelija Marjut Pihosen mukaan muuan muassa PAMin työsuhdeneuvonnassa. Sinne tulee vuosittain noin 40 000 yhteydenottoa.

“Suurin osa näistä yhteydenotoista tulee maahan muuttaneilta työntekijöiltä, ja usein pahimmat laiminlyönnit kohdistuvat juuri heihin”, Pihonen kertoo.

Hän pitää yhtenä syynä tilanteeseen maahan muuttaneiden tietämättömyyttä suomalaisesta yhteiskunnasta ja heikkoa asemaa työmarkkinoilla.

”Suomalaisesta järjestelmästä, jossa yleissitovat työehtosopimukset ovat palvelualoilla vielä normi, hyötyvät eniten heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret ja maahan muuttaneet, sillä ne takaavat samat vähimmäistyöehdot kaikille”, Pihonen toteaa.

Palvelualoilla osa-aikatyötä on paljon kaikilla eivätkä maahan muuttaneet poikkea tästä. Enemmistö heistä (77 %) haluaisi tehdä enemmän töitä kuin on tarjottu. Erityispiirre on vuokratyön suuri osuus. Sitä ilmoitti tekevänsä 16 % vastanneita, kun palvelualoilla yleensä vuokratyöntekijöiden osuus on noin 4,5 prosenttia. Erityisesti vuokratyö korostui arabiankielellä vastanneilla.   

Haaskattu voimavara

Maahan muuttaneet työntekijät ovat tärkeä joukko pitämässä huolta siitä, että palvelut Suomessa pelaavat.

Vastanneiden koulutustaso on selvästi korkeampi kuin PAMin jäsenillä keskimäärin. Yleisin tutkinto vastanneiden joukossa on korkeakoulututkinto (48%) ja toiseksi yleisin ammatillinen tutkinto (32%). Suurimmalla osalla korkeakoulututkinnon suorittaneista se on ollut valmiina heidän tulleessaan Suomeen.

Tulijat ovat aluksi tullessaan tyytyväisiä Suomeen. Suurin osa vastaajista on täysin tai melko täysin samaa mieltä väitteen kanssa, että Suomi on hyvä maa asua ja elää (85 %).  Tyytyväisyys kuitenkin laskee mitä pidempään Suomessa on. Samoin hiipuu tyytyväisyys palkkatasoon.

Tyytymättömyys Suomeen on korkeimmillaan maassa 3–6 vuotta olleilla. Heillä on myös eniten aikeita muuttaa pois. Koulutustaso lisää aikeita hakea töitä muista EU-maista.

”Jos maahanmuuttaneet joutuvat kokemaan syrjintää suomalaisessa työelämässä, on ymmärrettävää, että tyytymättömyys Suomeen lisääntyy ja poismuuttoaikeet yleistyvät. Avoimista vastauksista tulee ilmi myös useita esimerkkejä siitä, että vieraskielinen sukunimi on ollut työnhakutilanteissa esteenä työpaikan saamiseen tai haastatteluun pääsyyn”, Pihonen kertoo.

Työnantajilla mahdollisuus parempaan

Pihonen toteaa, että vastauksista näkyy, että työyhteisöllä ja esihenkilöllä on mahdollista vaikuttaa siihen, miten tyytyväisiä maahanmuuttajat Suomeen ovat, ja siihen, onko heillä aikeita hakea työtä muualta kuin Suomesta.

”Tämä on hyvä pitää mielessä pohdittaessa Suomen vetovoimatekijöitä unohtamatta myöskään tärkeää pitovoimaa. Korkeasti koulutetut maahanmuuttaneet ovat työelämässä voimavara, joka voi mennä monilla työpaikoilla jopa hukkaan. Maahanmuuttaneille tulee luoda urakehityspolkuja yrityksiin”, Pihonen sanoo.

Verkkopohjainen kysely lähetettiin huhtikuussa 2023 jokaiselle PAMin jäsenelle ja opiskelijajäsenelle, joka on ilmoittanut liiton jäsenrekisteriin äidinkielekseen muun kuin suomen, ruotsin tai saamen. Heitä on noin 12 500.Vastaajia kyselyyn saatiin 2118, joten vastausprosentiksi saatiin 17%. Kyselylomake toteutettiin suomeksi, englanniksi, viroksi, venäjäksi ja arabiaksi.

Kyselyn raportti