Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » PAMin laaja vetovoimakysely: Osa-aikatyön leimaamien kaupan ja ravintola-alan vetovoima hiipuu
Tiedotteet

16.12.2024 12:52

PAMin laaja vetovoimakysely: Osa-aikatyön leimaamien kaupan ja ravintola-alan vetovoima hiipuu

Valtaosa työikäisistä haluaa perusteet osa-aikatyölle, sunnuntailisät ja toivoo joustoa työelämään lähiomaisiaan huolehtiville. Työttömäksi jääminen ja eriarvoisuuden kasvu huolettavat, kertoo PAMin teettämä kysely suomalaisille.

PAMin vetovoimabarometrissa kysytään työikäisiltä suomalaisilta palvelualojen vetovoimaisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä laajasti näkemyksiä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan asioista. Kyselyn toteutti  Verian PAMin tilauksesta. Kantar Forumissa toteutetun kyselyn kohderyhmänä olivat marras-joulukuussa 2024 työikäiset (18-65-vuotiaat) suomalaiset. Dioissa esillä noin parikymmentä väittämää vetovoimakysymysten lisäksi.

Vuodesta 2010 toteutetussa PAMin isojen sopimusalojen vetovoimabarometrissä kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan vetovoimaisuus on hiipumassa. 14 vuotta sitten kiinteistöpalveluala oli selvästi heikoimmin vetävä, mutta nyt se on noussut niukasti matkailu- ja ravintola-alan ohi haluttavana työskentelyalana.

Noin 34 prosenttia pitää houkuttelevana ajatusta työskennellä kaupan alalla ja noin 23 prosenttia kiinteistöpalvelualalla. Majoitus- ja ravitsemisala on sitä prosenttiyksikön jäljessä. Noin neljä viidestä vastaajasta arvostaa kuitenkin alojen työntekijöitä todella paljon.

Työnantajat mukaan 

Osa-aikatyön suuri määrä leimaa kauppaa ja ravintola-alaa ihmisten mielissä.

– Uskon vastentahtoisen osa-aikatyön olevan yksi syy vetovoimaongelmien taustalla. Me teemme töitä sen vähentämiseksi työehtosopimusta tehdessä. Odotamme työnantajiltakin intoa asiaan, jotta alojen vetovoima paranisi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Noin 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että osa-aikatyön teettämiselle pitäisi määritellä selkeät perusteet.

Sunnuntaikorvaus perusteltu

Kansalaisten kannatus ajatukselle alipalkkaukseen syyllistyvien rankaisemisesta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2016. Nyt 86 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä ajatuksen kanssa. Yhtä vahva tuki on sunnuntain korotetulle palkalle, ja melkein yhtä suuri osuus (82%) pitää työehtosopimusta turvanaan.

– Suomalaiset ovat edelleen yhteisen turvallisen sääntöpohjaisen työelämän kannalla, Rönni-Sällinen tulkitsee näkemyksiä.

Hoivataakka heijastuu työelämäänkin

Melkein neljä viidestä (78 %) työikäisestä arvioi, että olisi oikein lähisukulaisistaan huolehtiville, että heille olisi nykyistä enemmän joustomahdollisuuksia työelämässä. Näin ajattelevien osuus on kasvanut 8 %-yksiköllä kolmessa vuodessa.

– Näyttää siltä, että väestön ikääntyminen ja hyvinvointialueiden ahdinko heikkenevine sosiaalipalveluineen tulee jatkossa välttämättä näkymään myös työpaikoilla ja työehdoissa, kun yhä useampi hoitaa läheisiään työn ohessa, Rönni-Sällinen.

Eriarvoisuuden kasvu huolettaa

Joka neljäs kertoo (24 %) toimeentulonsa heikentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. 72 % katsoo, että eriarvoisuus kasvaa Suomessa huolestuttavalla tavalla ja käytännössä yhtä moni (71 %) katsoo, että hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan eivät ole olleet tasapuolisia.

Kyselyn perusteella lääkekaton nostaminen on osunut isoimpaan joukkoon suomalaisista (29 %) ja asumistuen leikkaukset seuraavaksi suurimpaan joukkoon (20 %).

Joka kolmas (32 %) on sitä mieltä, että talouskasvun mahdollistamiseksi Suomessa on hyväksyttävä eriarvoisuuden kasvu.

Suurin joukko vastaajia (26 %) asettui kyselyssä sen kannalle, että 2501 – 3000 euron bruttopalkka kuukaudessa riittää elämiseen. 2001-2500 euron arvioi riittävän 25 % vastanneista.

Nyt noin joka neljäs (24%) pelkää paljon tai jonkin verran työttömäksi jäämistä seuraavan vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten työttömäksi jäämistä pelkäävien joukko oli selvästi pienempi 18%.

Tutkimusta varten haastateltiin 1 223 henkilöä. Heistä 839 on tällä hetkellä työelämässä. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla 2,8 ja työelämässä mukana olevissa 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää asiasta

Avainsanat:

kaupan ala kiinteistöpalveluala matkailu- ja ravintola-ala

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku