PAM vastustaa näkyvästi työttömyysturvan leikkauksia

Iskulauseet kajahtelivat Eduskuntatalon edustalla, kun tuhatkunta ihmistä kokoontui vaatimaan loppua leikkauksille. Lokakuun puolivälissä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui useita työttömien etujärjestöjä ja ammattiliittoja. Ilmeet olivat vakavia, kertoo Keskon varastolla pääluottamusmiehenä työskentelevä Mikko Ruokonen.

— Ihmiset tulivat sanomaan minullekin, että eivät enää tiedä, miten pärjäävät, hän kuvailee.

Mielenosoitus oli osa protestia, joka on näkynyt syksyn mittaan kaikkialla Suomessa. Uusi hallitus suunnittelee heikennyksiä niin sosiaaliturvaan, työntekijän oikeuksiin kuin liittojen asemaan. Ammattiyhdistykset ovat nousseet laajasti vastarintaan. Mielenilmauksia, ulosmarsseja ja työnseisauksia on järjestetty lukemattomilla työpaikoilla teollisuudesta terveysasemille ja teattereihin. 

Moni pettyi Sipilän neuvottelevan lähestymistavan tuloksiin ja nyt Petteri Orpon hallitus runnoo uudistuksia läpi yksipuolisemmin.

Tutkija Timo Harjuniemi sanoo, että hallituksen linja on kova irtiotto suomalaisen sopimusyhteiskunnan perinteestä. Harjuniemi on Helsingin yliopistossa työskentelevä viestinnän tutkija, joka on paneutunut erityisesti politiikan ja talouden viestintään. Hän taustoittaa konfliktia vertaamalla tilannetta edellisen porvarihallituksen aikaan.

Tutkija selittää, että Juha Sipilän hallitus viritti talouden tuottavuutta neuvottelemalla kilpailukykysopimuksen etujärjestöjen kanssa. Tuolloin moni pettyi Sipilän neuvottelevan lähestymistavan tuloksiin ja nyt Petteri Orpon hallitus runnoo uudistuksia läpi yksipuolisemmin, miltei ammattiliitoista piittaamatta.

Satojen eurojen leikkauksia

Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on katsonut, on että tilanne vaatii perinteisten keinojen lisäksi mainontaa.

PAMin mainoskampanja levittäytyi lokakuussa muun muassa sanomalehtien sivuille, kaduille ja joukkoliikenteeseen. Ilmoituksissa oli lasta pitelevä nuori äiti ja kysymys: Olisiko parempia leikkauskohteita?

Liitoilla on pitkä lista valituksen aiheita, mutta PAM on valinnut kampanjan kärjeksi työttömyysturvan leikkaukset, joka kohdistuvat moniin palvelualojen osa-aikaisiin työntekijöihin, kuten myyjiin, tarjoilijoihin, kokkeihin ja siivoojiin. Liiton pääekonomisti Olli Toivanen selittää, miksi tämä asia on nyt keskeisin.

— Asialla on ensinnäkin kiire. Ensimmäinen työttömyysturvaa koskeva lakipaketti on jo valiokuntakäsittelyssä ja siitä on määrä päättää loppuvuoden kuluessa.

Toivanen on laskenut, että työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset voivat yhdessä kaventaa palvelualojen osa-aikatyöntekijöiden tuloja sadoilla euroilla kuukaudessa.

Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja voi menettää näiden leikkausten myötä yli 420 euroa kuussa. Suunniteltu ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastus leikkaa tuloja vielä lisää.

Hallitus patistaa kokopäiväisiin töihin

Palvelualoilla yli puolet työsuhteista on epätyypillisiä. Moni tekee osa-aikaisia töitä tai keikkahommia. Siksi tärkeäksi kysymykseksi nousee työttömyysturvan suojaosa eli rahamäärä, jonka voi ansaita ilman työttömyysetuuksien pienenemistä. 

Hallitusohjelman mukaan suojaosa poistetaan, jotta ihmisillä on kannustin siirtyä kokopäiväiseen työhön. PAMin laskelmat kuitenkin viittaavat siihen, että uudistuksen työllisyysvaikutus on negatiivinen. 

Toivanen selittää, että yli 100 000 suomalaista tekee vastentahtoisesti osa-aikaista työtä, koska kokopäiväisiä työpaikkoja ei ole tarjolla. Suojaosan leikkauksen jälkeen työttömän ei ole kannattavaa ottaa vastaan osa-aikaista tai lyhyttä määräaikaista työtä. Tämä voi myös pahentaa palvelualojen työvoimapulaa.

Samaa viestiä on kuultu ruohonjuuritason protesteissa. ”Mistä niitä kokoaikatöitä löytyy?” kysyi erään mielenosoittajan kyltti Eduskuntatalon edustalla. 

Toivanen sanoo, että myös asumistuen leikkaukset vähentävät osa-aikatyön kannattavuutta varsinkin kaupungeissa, jossa asuminen on kallista.

Osinkovero nostaa kulmakarvoja

Mitkä sitten olisivat niitä parempia leikkauskohteita? 

Toivanen osoittaa verotusta. Hän sanoo, että kokonaisveroaste laskee tulevina vuosina, ja jos se pidettäisiin edes vuoden 2022 tasolla, vaikutus olisi suurempi kuin kaavailtujen leikkausten tuomat säästöt.

— Jos ajattelee yksittäisiä leikkauskohteita, on pakko nostaa esiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus. Tässä on kyse satojen miljoonien suuruisesta verotuesta, joka ei ainoastaan ole turha vaan haitallinen, koska se ohjaa pääomia heikommin tuottaviin kohteisiin, Toivanen mainitsee.

PAMin pääekonomisti toteaa, että hallitus on tehnyt selkeän arvovalinnan, kun leikkaukset kohdistuvat pienituloisimpiin ja samalla vauraimpien verotusta kevennetään.

Reformeista on peräännytty ennenkin

Tutkija Timo Harjuniemi näkee, että ammattiyhdistysten kampanjointi voi luoda painetta erityisesti hallituksessa istuvien perussuomalaisten suuntaan.

— Perussuomalaisten kannattajissa on vanhan koulukunnan ay-väkeä, joille vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset tai yritykset puuttua lakko-oikeuteen voivat olla vaikeita paloja purtavaksi, hän pohtii.

Politiikan tutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta kertoo, että ammattiliittojen kyky mobilisoida on heikentynyt viime vuosikymmeninä ja keskimääräinen äänestäjä on nyt oikeammalla kuin ennen. 

Toisaalta Elo sanoo, että mielipidetiedusteluilla voi olla suurikin vaikutus poliitikkoihin.

— Näin kävi myös Sipilän hallituksen aikana monille uudistuksille. Kun kansalaismielipide oli riittävän vastakkainen, niistä peräännyttiin.

Harjuniemi mainitsee, että oma kysymyksensä on, menevätkö kiistellyt uudistukset läpi perustuslakivaliokunnassa.

Perinteinen neuvottelu­malli voi murtua

Mitä hallituksen ja ammattiyhdistysten välisessä yhteenotossa on panoksena? Harjuniemi vastaa kysymykseen kolmesta eri näkökulmasta. 

Hän selittää, että elinkeinoelämän näkökulmasta oikeistohallitus tarjoaa tilaisuuden toteuttaa työmarkkinareformeja, jotka ovat olleet jo kauan pöydällä. 

Oikeistopuolueissa monet odottavat ammattiliittojen vaikutusvallan supistamista.

— Varmaan esimerkiksi kokoomuksessa monet keskeiset talouspoliittiset ajattelijat näkevät, että kyse on paitsi välttämättömistä työmarkkinauudistuksista ja työn tarjonnan lisäämisestä, myös tietynlaisesta suomalaisen yhteiskunnan demokratisoimisesta. Kehityksestä, jossa parlamentaarisen demokratian ulkopuolella toimivien ammattiliittojen valtaa vähennetään ja siirretään Arkadianmäelle, tutkija kuvailee.

Ammattiliittojen kannalta uhkana on, että Suomi siirtyy päätöksentekokulttuuriin, jossa liitot sivuutetaan. 

— Ay-liikkeen näkökulmasta tämä näyttäytyy taas yhtenä yrityksenä murentaa ennen kaikkea toisen maailmansodan jälkeen synnytettyä konsensus-Suomen työmarkkinamallia, Harjuniemi sanoo.

— Se on malli, jossa työnantaja, työntekijät ja valtio ovat kansallisen intressin nimissä ja 1900-luvun yhteiskuntaa koetelleiden kokemusten yhteen hitsaamana yrittäneet sorvata konsensusnäkemystä suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä, hän selittää.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Rapport.fi -palvelussa sekä Suomen Kuvalehden Rapport-liitteessä 24.11.2023.

Teksti: Markus Kuokkanen
Kuvat: Jukka Rapo, Eeva Anundi, PAM/Nea Ikonen, Pauli Unkuri