Palvelut eivät saa unohtua sosiaaliturvauudistuksessa

Vuoteen 2027 asti ulottuva sosiaaliturvauudistus myllää nykyisen sosiaaliturvan rakenteita ja palveluita uusiksi. Se käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea ja niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. 

Digitalisaation ja kansallisen tulorekisterin hyödyntämisellä voidaan saada monimutkainen tukijärjestelmän näyttämään käyttäjälle yksinkertaiselta. Viranomaiset ja muut tulorekisterin käyttöön oikeutetut tahot voivat hyödyntää rekisteriin tallennettuja tietoja niin, ettei tulonsaajan tai työnantajan tarvitse ilmoittaa tulojaan erikseen kaikille taholle.

Byrokratia siis vähenee. Etuutta voi hakea omalla tietokoneella ja vanhempainraha tai vaikkapa lapsilisä ilmestyy tilille luvattuna päivinä. Osalle sosiaalietuuksien saajista tämä riittää.

On kuitenkin paljon tilanteita, joissa tarvittaisiin etuuden lisäksi myös henkilökohtaista palvelua.

Palvelujen tarkoituksena on auttaa ja tukea etuuden saajaa siirtymään elämäntilanteesta toiseen, esimerkiksi työkyvyttömyydestä työ- ja toimintakykyisyyteen tai työttömyydestä työhön. Etuuden tarkoituksena taas on turvata toimeentuloa tässä välivaiheessa ja palveluun osallistumisen ajalta.

Usein yksilön tilanteen tutkimiseen herätään siinä vaiheessa, kun maksussa olevan etuuden enimmäiskesto täyttyy.

Kun ihmisen elämäntilanne muuttuu, hänen tilannettaan pitäisi arvioida kokonaisuutena ja tarjota heti alussa aktiivisesti tukea, neuvontaa ja ohjausta palvelujen ja etuuksien hakemiseen.

Henkilökohtaista palvelujen tarpeen kartoitusta tarvitsevat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat: esimerkiksi nuoret, joilla yleiset elämänhallintataidot saattavat olla vasta kehittymässä, tai maahanmuuttajat, joilla saattaa olla vaikeuksia puutteellisen kielitaidon takia.

Kun palvelujen tavoitteita suunniteltaisiin heti alussa yhteistyössä sen käyttäjän kanssa, palveluun osallistumisestakin tulisi luonnostaan motivoivaa.

Toimintatapojen muutos maksaa itsensä takaisin lyhentyneinä etuusjaksoina ja yleisenä hyvinvointina.

Nykyisin ihminen ei kuitenkin läheskään aina saa tarvitsemaansa palvelua samanaikaisesti etuuden kanssa. Valitettavan usein yksilön tilanteen tutkimiseen herätään siinä vaiheessa, kun maksussa olevan etuuden enimmäiskesto täyttyy – maksamisen aikana häneen ei olla aktiivisesti yhteydessä.

Näin ei tule ilmi ihmisen kokonaistilanne, jonka pohjalta voitaisiin arvioida suunnitelmallisesti, mitä palveluja ja tukea hän tarvitsisi. Sen sijaan ihmistä ohjataan organisaatio- ja järjestelmälähtöisesti ja hänelle systeemi näyttäytyy monimutkaisena eikä hän osaa pyytää itselleen tarjolla olevaa sopivaa palvelua.

Tällaisen toimintatappojen muutoksen toteuttaminen vaatii perusteellisen ennakkoluulottoman palvelupolkujen tarkastelun ja henkilöresursseja, mutta niihin investointi maksaa itsensä takaisin lyhentyneinä etuusjaksoina ja yleisenä hyvinvointina.

Työttömyys on yksi tyypillinen elämää ravisuttava muutos, jonka myötä syntyy oikeus sosiaaliturvaan. Myös sen ylittämiseksi tilanne pitäisi arvioida kokonaisuutena ja tarjota heti alussa aktiivisesti tukea, neuvontaa ja ohjausta palvelujen ja etuuksien hakemiseen. Tähän tähtää pohjoismainen työnhakumalli.

Nykyisin alakohtaista osaamista on eniten alojen omissa työttömyyskassoissa.

Vielä 1990-luvulla TE-toimistoissa oli toimialoihin keskittyneitä erikoistyövoimaneuvojia. Nykyisin alakohtaista osaamista on eniten alojen omissa työttömyyskassoissa. Niillä on tuntemus alasta ja se on niiden erityinen vahvuus. On syytä harkita, voisiko työttömyyskassassa olla palvelua, jossa henkilökohtaisesti kartoitetaan työttömän kokonaistilannetta, ohjataan häntä eteenpäin tai annetaan asiointiapua.

Kaiken kaikkiaan eri toimijoiden välisen keskustelun avaaminen voisi selkiyttää tilannetta ja vähentää sosiaaliturvan siilotumista omiksi lohkoikseen, joita palvelujen tarvitsijat eivät tiedä ja hahmota.

Blogikirjoitus on osa juttusarjaa liittyen PAMin kehysriihiterveisiin. Voit lukea PAMin  kehysriihelle asettamista vaatimuksista täältä:  PAMin terveiset tulevaan kehysriiheen: pidetään huolta työelämästä ja sen kehittämisestä.