Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Osoittaako tutkimusprofessori sormella osa-aikaista?
Blogit

29.05.2023 12:29

Osoittaako tutkimusprofessori sormella osa-aikaista?

Jos tarkoitus on kääntää työmarkkinoilla yhä yleisempi osa-aikatyö sovitellun päivärahan ja osa-aikatyöntekijän syyksi, on se tarkoituksena omituinen.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo piti eilen Ylellä pahimpana kannustinloukkuna sitä, kun osa-aikatyötä tekevän, soviteltua päivärahaa saavan ei kannata siirtyä kokoaikatyöhön. Hän ihmetteli, kuinka työvoimapulasta kärsivillä aloilla on paljon työntekijöitä, joille maksetaan työttömyysetuutta osa-aikaisesta työstä saatavan palkan lisäksi. Jos tarkoitus on kääntää työmarkkinoilla yhä yleisempi osa-aikatyö sovitellun päivärahan ja osa-aikatyöntekijän syyksi, on se tarkoituksena omituinen.

Tilastokeskuksen tietojen perusteella mukaan Suomessa oli vuonna 2022 lähes 400 000 osa-aikaista palkansaajaa. Määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Heistä hieman yli 100 000 on osa-aikaisia, koska ei ole kokoaikatyötä saatavilla. Tällaisten ns. vastentahtoisten osa-aikaisten määrä on pysynyt vuoden 2016 jälkeen suhteellisen vakaana, joskin koronavuonna 2021 määrä hetkellisesti pomppasi lähemmäs 120 000 henkilöä. Tavallisin syy tehdä osa-aikatyötä on opiskelu työn ohessa. Viime vuosina on lisääntynyt myös osa-aikatyön tekeminen ns.muista syistä, kuin edellä mainituista tai terveydellisistä tai vaikkapa lasten hoitoon liittyvistä tarpeista johtuen.  

Osa-aikaista palkansaajien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Hiilamon tikun nokkaan nostamista palvelualoista voi todeta, että tarjolle tulee valitettavan paljon osa-aikatyötä. Vähittäiskaupassa viime vuonna alkaneista työsuhteista 60 prosenttia oli osa-aikaisia ja rekrytointiongelmista kärsivällä majoitus- ja ravitsemisalalla 58 prosenttia, kun kaikista alkaneista työsuhteista osa-aikaisia oli 31 prosenttia eli huomattavasti vähemmän. Kaikkinensa viime vuonna vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla työskenteli osa-aikaisesti lähes 100 000 palkansaajaa.

Kaupan alalla osa-aikatyön käyttöä on lisätty aukiololainsäädäntöä höllentämällä

Hiilamon syyttävä sormi väistämättä osoittaa naisiin, sillä yli 60 prosenttia soviteltua päivärahaa saaneista on naisia (v.2021 Tilasto Suomen työttömyysturvasta). Paljon osa-aikatyötä käyttävistä palvelualoista monet ovat naisvaltaisia. Näistä aloista erityisesti kaupan alalla osa-aikatyön käyttöä on lisätty aukiololainsäädäntöä höllentämällä ja lopulta Sipilän hallituskaudella aukiolojen säätelystä luovuttiin kokonaan puhtaasti poliittisessa prosessissa. Osa-aikatyön tarjoaminen onkin Suomessa helppoa, koska sen tarjoamiselle ei lainsäädännössä edellytetä perusteita kuten määräaikaiselle työlle. Suomessa kokoaikatyön puutteessa tehtävä osa-aikatyö eli vastentahtoinen osa-aikatyö, on ollut suhteessa tavallisempaa kuin monessa muussa EU-maassa (ks.Eurostat).

Paljon osa-aikatyötä käyttävistä palvelualoista monet ovat naisvaltaisia.

PAMin omat selvitykset kertovat, että osa-aikatyössä sinnittelevät kokevat enemmän taloudellisia huolia kuin kokoaikatyössä olevat. Tarve kokoaikatyölle on monille ilmeinen. Viime vuonna ilmestynyt valtioneuvoston selvitys totesi, että työttömyysjaksot sovitellulla etuudella päätyvät suurella todennäköisyydellä kokoaikaiseen työllistymiseen. Onkin hieman kummallista, että sovitellun etuuden käyttöä kyseenalaistetaan ja samanaikaisesti ollaan poliittisessa päätöksenteossa haluttomia säätämään lainsäädäntöä, jossa edellytettäisiin perusteita osa-aikatyön teettämiselle. 

Osa-aikatyön tarjoaminen onkin Suomessa helppoa.

Niin kauan, kun olosuhteita osa-aikatyön teettämiselle ei haluta sääntelyllä nykyisestä tiukentaa, pitää kokoaikatyön puuttuessa osa-aikatyössä olevia palkansaajia etuusjärjestelmän kautta tukea. Turhauttavinta on, että vastentahtoisen osa-aikatyön tekeminen käännetään ihmisen omaksi syyksi. Se on tietysti aina helpointa.   

Avainsanat:

toimeentulo työttömyys työttömyysturva

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku