Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Nämä ovat työelämävaalit
Blogit

01.06.2024 08:30

Nämä ovat työelämävaalit

Turvallisuusvaalit, kuntavaallit, ilmastovaalit vai mitkä? PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija Tiina Huotari pohtii blogissa, mitkä vaalit EU-vaalit oikein ovat.

Pidän Kuntaliiton vaalisloganista “EU-vaalit ovat kuntavaalit.” Totta.  Kunnissa pannaan toimeen merkittävä osa EU-lainsäädäntöä.  

Meneillään oleville EU-vaaleille olisi monta muutakin nimeä. Pelissä on paljon, ja keskustelun paino on ollut ainakin unionin puolustuksessa ja sisämarkkinoiden kilpailukyvyssä. Entä millaisena jatkuu tuki Ukrainalle? Onko EU ilmastojohtaja jatkossakin?   

Jokaisen kuitenkin pitäisi tietää, että kyseessä ovat myös työelämävaalit. Euroopan komission suhtautuminen työ- ja sosiaalipoliittisiin asioihin on ollut päättyvällä kaudella monella tapaa edistyksellinen.  

Suomeakin koskee velvoite ryhtyä toimiin, jos työehtosopimusten kattavuus maassamme laskee alle 80 prosentin.

Merkittävää, uutta lainsäädäntöä on saatu esimerkiksi palkkatasa-arvon edistämiseksi ja alustataloudessa työskentelevien oikeuksien toteutumiseksi.   

Myös vähimmäispalkkojen riittävyydestä jäsenmaissa säädettiin. Suomeakin koskee velvoite ryhtyä toimiin, jos työehtosopimusten kattavuus maassamme laskee alle 80 prosentin. 

Kaikkeen tähän tarvittiin Euroopan parlamentissakin enemmistön ääni. Tuki sosiaaliselle näkökulmalle näkyy vihreän, vasemmistoryhmän ja sosiaalidemokraattien äänestyskäyttäytymisessä.  

Toisessa suunnassa, selvästi markkinaorientaatiota painottaen, on äänestänyt perussuomalaisten ECR eli Euroopan konservatistien ja reformistien ryhmä.

Kuka tahansa Euroopan parlamentin äänestyksiä seuraava on pystynyt tekemään tämän saman johtopäätöksen, esimerkiksi katsoamalla EUMatrix tutkimuslaitoksen kokoamasta taulukosta Suomea koskevat tiedot. (Blogin lopussa myös kuvakaappaus Matrixin sivuilta)

Komission viesti on selkeä: työehtoneuvotteluilla saadaan paremmat elin- ja työolot.

Työelämän kysymysten pitäisi pysyä EU:n asialistoilla myös tulevalla kaudella.  

Viime vuonna komissio halusi sitouttaa jäsenmaat vahvistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehdoista neuvottelemista. Suomi on tällä hetkellä menossa vastakkaiseen suuntaan, mutta komission viesti on selkeä: työehtoneuvotteluilla saadaan paremmat elin- ja työolot. Jäsenmaat hyväksyivät komission suositukset, ja jatkossa niiden toimenpiteitä tällä saralla seurataan.   

Lakihankerintamalla näkyy lupaavia merkkejä.  Eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintamahdollisuuksia parantava lakimuutos on tekeillä ja laskeutuu uuden parlamentin pöydille syksyllä. Työntekijän oikeuteen olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella todennäköisesti tulee EU-tason välineitä.  

Julkisten hankintojen direktiivimuutos on alkanut saada tukea muutoinkin kuin palkansaajaliikkeen ajamana. Julkista rahaa kun pitäisi mennä vain sellaisille yrityksille, jotka toimivat työelämän sääntöjä ja työehtosopimuksia noudattaen. EU:ssa julkisiin hankintoihin menee vuosittain 2 biljoonaa euroa. Kyllä, biljoona on se luku, jossa on 12 nollaa.  

Tekoälyn sääntelyn EU on aloittanut, ja hiljattain hyväksytyllä lakipaketilla muun muassa vahvistettiin työnantajan velvoite tiedottaa työntekijöitä käyttöönotettavista digitaalisista järjestelmistä. Tämä oli vasta alkuaskel, ja lisää pitää tulla.  

Ja vielä ilmastosta: Työelämävaaleissa tärkeää ellei tärkeintä on tietysti ilmastopolitiikka.  

”There are no jobs on a dead planet” on kuitenkin voimassa edelleen.

Ilmastonmuutosta pitäisi torjua ja siihen pitäisi mukautua tietysti oikeudenmukaisella tavalla. Eli siten että ihmiset eivät siirtymässä jää ilman työtä tai joudu taloudelliseen ahdinkoon.  

Evästykset ensi vaalikaudelle ovat tähän jo olemassa: väistyvä komissio on julkaissut tavoitteensa EU:n ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.  

Paperissa yksi läpileikkaava teema on juuri vihreän siirtymän tapahtuminen oikeudenmukaisesti. Seuraavan komission tehtävänä on ehdottaa keinot ja lait kaiken tämän saavuttamiseksi – ja Euroopan parlamentti yhdessä jäsenmaiden kanssa päättää.  

Viime EU-vaaleja 2019 kutsuttiin ilmastovaaleiksi. Eurooppalaisen palkansaajaliikkeen iskulause ”There are no jobs on a dead planet” on kuitenkin voimassa edelleen. Kuolleella planeetalla ei ole duunia kenelläkään. Kyllä nämäkin työelämävaalit ovat ilmastovaalit.  

Blogin kirjoitti PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija Tiina Huotari. Hän hoitaa PAMissa EU:n ja Pohjoismaisen yhteistyön asioita.

Alla EUMatirix -tutkimuslaitoksen 30 sosiaalipolitiikka koskevaan äänestykseen perustuva kuvio suomalaisten puolueiden käyttäytymisestä EU-parlamentissa. Tuki sosiaaliselle näkökulmalle näkyy vihreän, vasemmistoryhmän ja sosialidemokraattien äänestyskäyttäytymisessä. Toisessa suunnassa,selvästi markkinaorientaatiota painottaen on äänestänyt perussuomalaisten ECR eli Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä. (kuvakaappaus)

Avainsanat:

alustatalous EU lainsäädäntö Yritysvastuu

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku