Mitä kaikkea eläkkeistä pitäisi tietää?

Eläke – se tuntuu monesta nelikymppisestäkin vielä kaukaiselta tulevaisuudelta. Kuitenkin myös nuorten, työuraansa vasta aloittelevien, pitäisi omistaa ainakin muutama ajatus tulevalle eläkkeelleen, väittää asiantuntija Anna-Stina Toivonen Eläketurvakeskuksesta.

”Suomalaiset ovat eläkkeellä keskimäärin 23 vuotta. Se on pitkä aika. On hyvä ymmärtää, että se raha, jolla ne reilut parikymmentä vuotta elelee, kertyy koko työuran ajalta. Kaikki ratkaisut, joita tekee 17–70-vuotiaana, vaikuttavat eläkkeen suuruuteen. Pitääkö välivuosia töistä ja opiskeluista? Tekeekö osa-aika- vai kokoaikatöitä?” Toivonen perustelee.

Joskus eläkevuodet voivat taas olla nopeammin edessä kuin osasi kuvitellakaan. Sairaus tai onnettomuus voi viedä eläkkeelle ennenaikaisesti. Lyhyenkin työuran ansiotaso ja sen aikana kertynyt eläke vaikuttavat työkyvyttömyys- eli sairaseläkkeen suuruuteen.

1. Millaisia eläkkeitä on olemassa?

Palkkatyössä olleille maksettava työeläke on PAMilaisten kannalta oleellisin eläke. Työeläkettä on kertynyt vuodesta 2017 lähtien kaikesta palkkatyöstä aina 17-vuotiaasta seitsemänkymppiseksi. Nykyisin jokaisesta alle 53-vuotiaana tienatusta eurosta eläkettä kertyy 1,5 senttiä. Ennen vuotta 2017 olleet ikärajat vaikuttavat kuitenkin vielä pitkään monien eläkkeeseen, sillä työeläkelait eivät muutu takautuvasti.

Jos työeläke jää pieneksi, alle 1400 euroon kuussa, täydentää valtion maksama kansaneläke tulotasoa. Keskimäärin suomalaiset saavat nykyisin eläkettä noin 1800 euroa kuussa.

Kansan- ja työeläkkeet jakautuvat vielä vanhuus, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeeseen. Vanhuuseläkettä saa, kun on tehnyt riittävän pitkän työuran ja jää eläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi ennen varsinaista eläkeikää eläköityville. Perhe-eläkettä taas saavat tietyin ehdoin lesket ja vanhempansa menettäneet alle 20-vuotiaat lapset.

Leskeneläkkeen ehdot ovat mutkikkaat. Eläketurvakeskuksen testin avulla voi selvittää, onko oikeutettu sitä saamaan.

Perhe-eläkkeiden suuruus määräytyy menehtyneen puolison tai vanhemman tulojen ja kertyneen eläkkeen mukaan.

Yrittäjille, maatalousyrittäjille ja apurahan saajille on omat työeläkettä vastaavat järjestelmänsä: yrittäjän eläke ja maatalousyrittäjän eläke. Sama henkilö voi saada eläkettä vaikkapa kaikkien kolmen eri järjestelmän kautta.

2. Kuka eläkkeen maksaa?

Eläkemaksu on kaikkiaan 25,85 prosenttia palkasta. Valtaosan maksusta maksaa työnantaja. Työntekijä pulittaa palkastaan eläkemaksua 7,15–8,65 prosenttia. Maksu vaihtelee iän mukaan. Alle 53-vuotiailla maksu on 7,15 prosenttia.

Työntekijän ei tarvitse huolehtia eläkemaksujen maksamisesta, sillä työnantaja pidättää summan palkasta automaattisesti. Eläkemaksu näkyy palkkakuitissa.

Yrittäjien pitää hoitaa eläkemaksunsa itse. Kansaneläkkeen taas maksaa valtio.

3. Kuka päättää eläkemaksun suuruuden?

Työntekijöiden ja työnantajien työmarkkinakeskusjärjestöt – SAK, STTK, Akava ja EK – sopivat yhdessä eläkemaksujen suuruudesta ja niiden jaosta työnantajien ja työntekijöiden kesken.

”Ajatus on, että maksajat päättävät”, tutkimuspäällikkö Antti Veirto PAMista huomauttaa.

Ennen vuotta 1993 työnantajat vastasivat kaikista eläkemaksuista. 1990-luvun laman vuoksi osa maksusta siirrettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksesta työntekijöille. Vuonna 2016 kilpailukykysopimuksen yhteydessä työntekijöiden osuutta kasvatettiin entisestään.

4. Mitä palkasta pidätetyille eläkemaksuille tapahtuu?

Työnantaja tilittää maksut työeläkevakuutusyhtiölle, joka hallinnoi eläkerahoja. Valtaosa maksuista päätyy nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin.

”Eläkejärjestelmämme pohjaa sukupolvisopimukseen. Nykyiset työntekijät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet ja tulevat työssäkäyvät maksavat sitten aikanaan meidän eläkkeemme”, Toivonen selittää.

Työeläkejärjestelmä luotiin 1950–1960-lukujen taitteessa. Alkuvuosina ei ollut vielä kerätty eläkepottia, jota olisi voitu jakaa tuolloin eläköityville.

Pieni osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuutta varten. Vakuutusyhtiö sijoittaa rahoja muun muassa kiinteistöihin ja osakkeisiin. Eläkevarojen sijoittamista säädellään tarkasti. Kovin riskialttiisiin kohteisiin ei saa varoja sijoittaa.

5. Miksi eläkemaksuja on korotettu?

Eläkemaksuja on korotettu työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisillä sopimuksilla. Korotusten tarkoituksena on ollut turvata eläkejärjestelmän kestävyys. Se, että tulevaisuudessakin voidaan eläkkeet maksaa. Syntyvät sukupolvet ovat olleet jo pitkään pienempiä kuin edeltävät sukupolvet.

Eläkkeiden maksajia on siis aina vain vähemmän. Tämä on yksi syy eläkemaksujen ja eläkeikien nostoon.

1990-luvun laman aikaan ja vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa maksuja siirrettiin työnantajilta työntekijöille. Tarkoitus oli kohentaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

6. Mistä muusta eläkettä kertyy kuin työstä?

”On olemassa myös joitain palkattomia jaksoja, joista kertyy eläkettä”, Toivonen sanoo.

Esimerkiksi opiskelu voi kartuttaa eläkettä. Ammatillinen perustutkinto tuo kuukausittaiseen eläkkeeseen noin 35 euroa lisää, ammattikorkeakoulututkinto noin 47 euroa ja ylempi korkeakoulututkinto 59 euroa.

Myös perhevapaat kartuttavat eläkettä. Esimerkiksi ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan suuruus näkyy aikoinaan myös vanhuuseläkkeen määrässä. Samoin ansiosidonnainen työttömyysraha kerryttää eläkettä. Ansiosidonnaista työttömyysrahaa saadakseen pitää kuulua johonkin työttömyyskassaan. Niitä ylläpitävät ammattiliitot ja jotkin yksityiset yritykset.

Myös mahdollisen ansiosidonnaisen kuntoutusjakson tai sairauspäivärahan ajalta eläkepotti kasvaa. Työttömän peruspäivärahasta ei kerry eläkettä.

”Suomalaiset ovat eläkkeellä keskimäärin 23 vuotta.”

7. Koska vanhuuseläkkeelle pääsee?

Alin eläkeikä nousee hieman koko ajan, sillä myös ihmisten elinikä pitenee. Nuoret tulevatkin todennäköisesti olemaan pidempään eläkkeellä kuin heitä vanhemmat ikäluokat.

Vuonna 2002 syntyneiden alin eläkeikä on nykyarvion mukaan 68 vuotta ja 7 kuukautta. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle vuonna 2002 syntynyt pääsee noin 65 vuoden ja seitsemän kuukauden iässä.

Kolmekymmentä vuotta vanhempien, vuonna 1972 syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta ja 11 kuukautta. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle he pääsevät 62 vuoden ja 11 kuukauden iässä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen aikana voi ottaa kertyneestä eläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia. Tämä kuitenkin pienentää tulevaa varsinaista vanhuuseläkettä pysyvästi.

Osittaisen eläkkeen aikana voi työskennellä tai jättäytyä kokonaan pois työelämästä.

8. Mikä on taitettu indeksi?

Eläkkeet on sidottu indeksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkojen ja elinkustannusten noustessa myös eläkkeet nousevat. Näin eläkkeiden ostovoima säilyy.

Nykyisten eläkeläisten eläke on sidottu työeläkeindeksiin eli niin sanottuun taitettuun indeksiin. Siinä hintataso vaikuttaa indeksin suuruuteen 80-prosenttisesti ja palkkataso 20-prosenttisesti.

Työssäkäyvien eläkekertymä taas kehittyy palkkakertoimen mukaan. Siinä indeksi elää 80-prosenttisesti palkkojen ja 20-prosenttisesti hintojen mukaan.

Korkean inflaation eli hintojen nousun aikaan taitettu indeksi kasvattaa eläkkeitä enemmän kuin palkkakerroin.
 

9. Riittääkö nykyisten parikymppisten eläkkeisiin rahaa sitten joskus?

Sekä Eläketurvakeskuksen Toivonen että PAMin Veirto suhtautuvat eläkejärjestelmän tulevaisuuteen luottavaisesti. Kumpikin vakuuttaa, että myös nykyiset parikymppiset tulevat aikanaan saamaan asianmukaiset eläkkeet.

”Teemme säännöllisesti laskelmia ja mietimme erilaisia skenaarioita siitä, miten talous ja väestörakenne kehittyy. Eläkejärjestelmää muokataan ja korjataan laskelmien perusteella. Esimerkiksi eläkeikiä on nostettu”, Toivonen sanoo.

10. Paljonko itse saan eläkettä?

Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat palkkapussin koko, työvuosien määrä sekä mahdolliset tauot työurassa. Osa-aikatyön tekeminen kokoaikatyön sijaan laskee ansioita ja sitä kautta myös tulevaa eläkettä.

Arvion oman eläkkeensä suuruudesta voi tarkistaa Eläketurvakeskuksen eläkelaskurista.

Tähän mennessä kertyneen eläkkeen määrän voi tarkistaa työeläkeotteestaan.

Toivonen suosittelee tarkistamaan työeläkeotteen huolella. Ovatko mukana kaikki työsuhteet, joista on palkkaa saanut?

”Nykyisin otteissa on puutteita vain harvoin. Tavallinen tapaus on, että kotitalous on ollut työnantajana ja unohtanut hoitaa velvoitteensa. Puutteista kannattaa ilmoittaa heti omaan työeläkevakuutusyhtiöön, sillä kymmenien vuosien päästä virheitä on hankala enää korjata. Vakuutusyhtiö hoitaa asian, itse ei tarvitse olla yhteydessä työnantajaan”, Toivonen neuvoo.

Lisätietoa eläkkeistä: elakepatakka.fi